Lempi Jääskeläinen käsittelee omaelämäkerrallisessa romaanissaan Tyttö vanhassa kaupungissa  nuoruuden kokemuksiaan Viipurissa, etenkin punaisten vallan aikana 1918.

Kirjailija

Lempi Inkeri Jääskeläinen (1900, Viipuri – 1964, Helsinki) oli suomalainen kirjailija, joka tunnetaan erityisesti Viipuriin sijoittuvista historiallisista romaaneistaan. Hän käytti ensimmäisissä kirjoissaan kirjailijanimeä L. J. Inkeri. Jääskeläisen valmistui ylioppilaaksi 1921 ja opiskeli muun muassa arkeologiaa Helsingin yliopistossa 1927–1929, suorittamatta kuitenkaan tutkintoa. Jääskeläisen yli kolmestakymmenestä teoksesta suurin osa kertoo Viipurin historiasta. Hänen tunnetuimpia teoksiaan on viipurilaisesta Weckroothin kauppiassuvusta kertova romaanisarja, joka ilmestyi vuosina 1930–1933. Näitä romaaneja seurasi 1935–1937 ilmestynyt kolmen romaanin Natalia von Engelhardt-sarja. Historiallisten romaanien lisäksi Jääskeläinen kirjoitti novelleja, runoja ja lehtiartikkeleja sekä kokeili myös näytelmän tekoa.

Lempi Jääskeläinen, Wikipedia (fi)

Lempi Jääskeläinen, Viipurin Suomalainen Kirjallisuusseura

Taitavan kertojan ilmeikäs ja huumorin sävyttämä ajankuvaus ensimmäistä maailmansotaa edeltävistä vuosista 1912-1913. Tapaamme jälleen Tampereen Himmun; tuo rakastettava pikku nainen oli päähenkilönä Pennasen kiitetyssä romaanitrilogiassa Himmun rakkaudet, Koreuden tähden ja Ruusuköynnös. Huugo Ja Hilma Pätönen olivat lapsineen joutuneen muuttamaan Santalahteen, Näsijärven rannalla sijaitsevalle tehdasalueelle. Sinne heidät oli houkutellut Huugon uusi työnantaja, tehtailija Artur Kaakkuri lupaamalla hyvät huoneet kauniilta paikalta. Pätösten elämä ei kuitenkaan muodostu rauhalliseksi, sillä Kaakkurin liikemiehen ura kääntyy alamäkeen ja päätyy raastupaan. Monet muutkin levottoman ajan oireet alkavat tuntua Santalahdessa. Sylvia Kaakkuri uskoo, että paikkakunnalla vaikuttaa ilkeämielinen henkiolento ja hän etsiskelee salaopeista tukea sitä vastaan. Hilma ottaa rouva Kaakkurin ajatukset aivan liian vakavalta kannalta, ja mikä pahinta, Huugo erehtyy vierailemaan leskirouva Amalian viihtyisässä sala-anniskelussa ja tapaa tulisilmäisen nuoren Maijan. Tämäkin onnettomuus saattaa olla Santalahden henkiolennon vaikutusta, mutta Sylvialla on siihen toisenlainen selitys.  (Takakansiteksti)

Eila Pennasen Tampere-sarjan 4. osa (jatkoa Tampere-trilogiaan).

Kirjailija

Eila Pennanen (1916, Tampere – 1994, Tampere) oli suomalainen kirjailija, kriitikko, esseisti ja suomentaja. Pennasta on luonnehdittu kirjailijana keskiluokan kuvaajaksi ja 1960-luvulla kasvava kiinnostus yhteiskunnallisiin asioihin heijastui myös hänen teoksistaan. Monet kriitikot ovat nimenneet Pennasen päätyöksi Tampere-trilogian, johon kuuluvat teokset Himmun rakkaudet (1971), Koreuden tähden (1972) ja Ruusuköynnös (1973). Hän pääsi ylioppilaaksi 1936, valmistui filosofian kandidaatiksi Helsingin yliopistosta 1940, ja suoritti kirjastotutkinnon 1947.  Pennanen osallistui talvi- ja jatkosodan aikana työpalveluun Karjalassa. Sieltä palattuaan hän kirjoitti esikoisteoksensa, ylioppilasromaanin Ennen sotaa oli nuoruus. 1950-luvulla romanttiset kirjat saivat jatkokseen historiallisen suurromaanin Pyhä Birgitta, joka kertoo ruotsalaisen 1300-luvulla eläneen pyhimyksen pyhän Birgitan elämäntarinan. 1960-luvulla Pennanen tutustui vasemmistolaisiin aatteisiin. Pennanen oli tuottelias romaanikirjailija ja novellisti sekä maineikas suomentaja. Hän kirjoitti myös näytelmiä, radiokuunnelmia, esseitä ja nuortenkirjoja. Hän oli arvostettu kulttuurivaikuttaja, hän opetti 1960- ja 1970-luvuilla Helsingin yliopistossa. Kirjailijantyönsä ohella hän toimi 1940- ja 1950-luvulla arkistonhoitajana, WSOY:n kirjastonhoitajana, mainostoimittajana sekä kulttuurilehti Parnasson toimitussihteerinä.

Eila Pennanen, Wikipedia (fi)

Eila Pennanen, Helsingin yliopiston 375 humanistia sivustolla 24.4.2015

Naiset Kustaa II Aadolfin elämässä. Ensimmäinen rakkaus syttyy Visingborgin linnan metsässä lähteen luona, jossa nuori kuningas tuntemattoman ratsastajan hahmossa kohtaa 15-vuotiaan kreivittären Ebba Brahen. Mustatukkaisesta metsänneidosta tulee leskikuningatar Kristiinan hovineiti, romanssi puhkeaa linnan synkissä saleissa. Mutta kuninkaan tunteet eivät ole yksityisasia. Velvollisuus ja rakkaus taistelevat hänen sydämessään. – Vuosia myöhemmin kohtaamme Kustaa II Aadolfin voittoisana sankarikuninkaana vaiheikkaalla kosioretkellä Brandenburgin vaaliruhtinaskunnassa. Onni hymyilee jälleen. Hän ei vielä tiedä, että kaunis ja kiihkeä Maria Eleonora tuo riivaajansa Ruotsin hoviin myötäjäisten mukana. Kuningas kohottaa Ruotsin suurvallaksi, jolla on maailmanhistoriallinen tehtävä. Saamme seurata hänen kulkuaan voitosta voittoon, olivatpa sitten kyseessä linnoitukset tai ihmiset, tutustumme läheisesti henkilöihin, jotka muistamme vain historian niminä. Erityistä kiinnostusta herättää kerronnan kytkeytyminen kiinteästi Suomen tapahtumiin. Olemme mukana, kun pieni talvinen Helsinki valmistautuu loistavaan juhlaan: kuningas saapuu isoisänsä perustamaan kaupunkiin. (Takakansiteksti)

Kirjailija

Ursula Pohjolan-Pirhonen (1925, Helsinki – 1984, Sulkava) oli suomalainen ja kirjailija. Hänet tunnetaan erityisesti romanttisten historiallisten romaanien kirjoittajana. Hänen tuotantonsa sisältää myös 1900-luvulle sijoittuvia kirjoja. Ursula Pohjolan-Pirhonen julkaisi kahden vuosikymmenen aikana yli 40 teosta. Hän oli naimisissa historioitsija ja kirjailija Helge Pohjolan-Pirhosen kanssa. 

Suuri romaani Lapin sodasta. Kätilö on tosipohjainen kertomus suomalaisnaisen ja SS-upseerin kohtaamisesta keskellä kaoottista, loppuaan kohti kulkevaa sotaa. Se on väkevä todistus siitä mihin ihminen on valmis rakkauden tähden. Katja Ketun vahvaääninen ja väkevän kaunis teos maalaa esiin vaietun historian, vankileirien ja saksalaissotilaiden sotamorsiamien Suomen. Se on yksi viime vuosien kehutuimmista ja luetuimmista kotimaisista romaaneista. (Takakansiteksti)

Kirjailija

Katja Kettu (s. 1978 Muhos) on suomalainen kirjailija ja animaatio-ohjaaja. Hänen läpimurtoteoksensa oli Kätilö (2011), joka sai useita palkintoja ja josta on tehty samanniminen elokuva.

Katja Kettu, Wikipedia (fi) 

Mahtavat meritaistelut raivoavat Pohjolan Aurinkokuninkaasta kertovan historiallisen romaanisarjan neljännessä osassa. Kuningas Kustaa III käy sotaa vaihtelevalla menestyksellä. Hänen mieltään kalvaa suomalaisten upseerien petturuus ja hän päättää rangaista heitä ankaralla kädellä. Näin Anjalan miehet joutuvat lopulta vastaamaan teoistaan ja ajamaan synkässä vankisaattueessa herjaavan väkijoukon läpi Fredrikshofin linnaan odottamaan tuomioitaan; yksi heistä joutuu menettämään päänsä mestauspölkyllä. Kuningasta ympäröivien suosikkien piirissä tyytymättömyys kasvaa kasvamistaan, salaliittolaisten joukko hivuttautuu hänen lähelleen. Mukana on myös kapteeni Anckarström, oopperanaamiaisten kohtalokas vieras. ”Tällaisia uhkausirjeitä minulla on laatikoittain”, nauraa Kustaa III saatuaan viestin, jossa häntä varoitetaan menemästä oopperan juhlaan. Mutta tanssisalin humussa mustat dominot ympäröivät hänet. ”Hyvää iltaa, kaunis naamio”, sanoo yksi heistä, musta pistoolia pitelevä käsi ojentuu ja laukaus kajahtaa... (Takakansiteksti)

Kirjailija

Ursula Pohjolan-Pirhonen (1925, Helsinki – 1984, Sulkava) oli suomalainen ja kirjailija. Hänet tunnetaan erityisesti romanttisten historiallisten romaanien kirjoittajana. Hänen tuotantonsa sisältää myös 1900-luvulle sijoittuvia kirjoja. Ursula Pohjolan-Pirhonen julkaisi kahden vuosikymmenen aikana yli 40 teosta. Hän oli naimisissa historioitsija ja kirjailija Helge Pohjolan-Pirhosen kanssa. 

Sally Salminen palaa viidennessä romaanissaan tuttuun ahvenanmaalaiseen kylämaisemaan vuosisatamme ensimmäisten kymmenlukujen vaiheille. Kuten maineikkaassa ”Katriinassa” on tässäkin romaanissa keskushenkilönä luja ja itsenäinen nainen, Edla: voimakas kuin mies, teräväkielinenkin, mutta pohjimmaltaan hellä ja äidillinen. Juuri nämä ominaisuudet johdattelevat häntä valitsemaan elämänkumppanikseen Vilhelmin, rehentelevän voimamiehen, joka karskiudestaan ja mahtavista eleistään huolimatta on itse asiassa vain suuri lapsi. Edlan turvallinen olemus, hänestä säteilevä lämpö vetää puoleensa myös elämää vieroksuvaa Sveniä, jonka kohtalo, alituinen sivustakatsojan asenne ja irrallisuus näiden toimeliaiden ja täydesti elävien ihmisten rinnalla on erikoisesti kiinnostanut kirjailijaa. Sven on ja pysyy sivullisena, silloinkin kun hän vuosien mentyä osaltaan aiheuttaa murhenäytelmän Edlan ja Vilhelmin elämässä.

Meri on aina kohissut Sally Salmisen parhaitten teosten taustana, alkaen ”Katriinan” Ahvenanmerestä ja päätyen ”Prinssi Eflamin” Bretagneen. Meren tuntumassa elää myös Fanön väki tässä romaanissa, jonka aiheena on kamppailu merta vastaan, monimuotoisena, kiehtovana. Romaanin tapahtumat ovat sadan vuoden takaisia; kotisaarelle Fanöön saapuu nuori mies Jeff Söffrensen tavallaan tuhlaajapoikana. Hän on ammatiltaan opettaja, joka vaellusvuosien jälkeen on saanut paikan kotikylästään. Jeff on kunnollinen, ehkä hieman turhamainen mies, jolla on sekä mielikuvitusta että ymmärrystä, ja hän on romaanin kertojaminä. Kotiin palattuaan hän kokee uuden voiman- ja elämäntunnon. Hän kohtaa tytön, Sidselin, joka sytyttää hänen verensä. Mutta onni ei olekaan tavoitettavissa, elämä ei ole sitä miltä näyttää. Hänellä on selvittämättömiä asioista sekä elämän että itsensä kanssa, kotiintulo ei vielä ole ratkaissut kaikkea. Tämän elämänratkaisun ja kriisin loputtoman vaihtelevana taustana on meri: auringossa, myrskyssä, sumussa. Se huuhtoo aukeata rantaa, missä laivoja rakennetaan, merimiehet saapuvat maihin, meripihkanpoimijat uurastavat, hylkytavaraa nostetaan, hiekkatöyräät tupruavat tuulessa. Sally Salminen on luonut vaikuttavan kuvan olemassaolosta ja ihmiselämästä, maalannut sen voimakkain, realistisin vedoin.  (Takakansiteksti)

Kirjailija

Sally Salminen (s. 1906 Vårdö, Ahvenanmaa – 1976, Kööpenhamina, Tanska) oli ahvenanmaalainen kirjailija, joka saavutti poikkeuksellisen paljon näkyvyyttä myös ulkomailla. Hän syntyi perheeseen, jossa oli 11 lasta, ja työskenteli kansakoulun käytyään erilaisissa tehtävissä Ahvenanmaalla ja Ruotsissa. Vuonna 1930 hän matkusti siirtolaiseksi Yhdysvaltoihin, jossa sai töitä kotiapulaisena New Yorkissa. Iltaisin töiden jälkeen hän kirjoitti. Hän voitti käsikirjoituksellaan romaanikilpailun, ja esikoisromaani Katrina (suom. Katriina) julkaistiin 1936. Se sai heti suurta menestystä ja käännettiin välittömästi useille kielille. Suomessa kirjasta otettiin jo ilmestymisvuonna 15 painosta.

Sally Salminen, Wikipedia (fi)

YLE 101 Kirjaa: Sally Salminen: Katriina - Minkälaista on olla ulkopuolineen? (Seppo Puttonen ja Juha Hurme)  

Katariina II kruunataan Venäjän keisarinnaksi vuonna 1762 Moskovassa loisteliain menoin. 33-vuotias hallitsija painaa itse hiuksilleen hovijalokivisepällä teettämänsä kruunun. Huolet hyökyvät vastaan heti kruunajaisten jälkeen. Juonittelijoita riittää ja kansa on arvaamaton. Pähkinälinnaan suljettu Iivana VI on alituinen uhka, monet pitävät häntä ainoana oikeana hallitsijana. Itsevaltias keisarinna muistelee voitokkaita vallan vuosiaan Venäjän hallitsijana, mutta paljastaa myös yksinäiset ajatuksensa. Katariinan huolet lapsista ja lapsenlapsista ja naiselliset pelot viehätysvoiman heikkenemisestä koskettavat inhimillisyydessään. (Lieveteksti) Voitokkaat sodat ovat tuoneet Katariinalle kunniaa, mutta viattomien uhrien muisto piinaa häntä unessa ja valveilla. Hallitsijan omatunto joutuu lujille, kun hänen uskollinen kamariherransa muistutttaa nuoruuden ihanteiden ja hovin ylellisen elämän ristiriidasta. Laila Hirvisaari tempaa lukijan 1700-luvun hovielämän juonitteluihin ja taisteluihin. Me, Keisarinna piirtää kiehtovan kuvan aikansa tunnetuimmasta naisesta, valistuneesta, huumorintajuisesta, teräväsanaisesta ja nautinnonhaluisesta keisarinnasta, rakastetusta ja äidistä. Sarjan ensimmäinen osa, Minä, Katariina oli Finlandia-ehdokas ja Suomen myydyin romaani vuonna 2011. (Takakansiteksti)

Kirjailija

Laila Hirvisaari, vuosina 1958–2004 Hietamies (s. 1938 Viipuri) on suomalainen kirjailija. Hänen tuotantoonsa kuuluu laajoja romaanisarjoja sekä näytelmiä ja televisiosarjoja, joissa liikutaan niin Karjalankannaksella ja Laatokan Karjalassa kuin Venäjällä, Intiassa ja Roomassakin. Syksyyn 2008 mennessä Hirvisaaren kirjoja oli myyty yli 4 miljoonaa kappaletta.

Laila Hirvisaari, Wikipedia (fi)

Laila Hirvisaari, Kirjailijan kotisivut

Olavi Maununpoika -trilogian komea päätösosa. Olavi Maununpoika elää raukeaa elämää Servièresin linnassa. Maisterin eloa rikastuttavat piispa Cauchonilta kiristetyt kulta-arkut. Olavin vilpillisyys saa kuitenkin rakkaan Miraclen etääntymään. Kun Miraclen kasvinkumppani, tallimestari Oudinet, katoaa, vain Olavi yksin tietää minne. Kun salaisuus selviää, se sinetöi myös Olavin ja Miraclen kohtalon. Olavin elämä saa uuden suunnan Pariisissa, kun satavuotisen sodan päättyessä hänelle tarjotaan Sorbonnen rehtorin virkaa. Vallan hinta on kova, sillä piispa Cauchonin koston päivä koittaa. Olavi pyytää apua Jolanda Aragonilaiselta, mutta herttuatar on kaunis ja kuolettava kuin kultainen myrkkymalja, ja Olavi päätyy tanssimaan henkensä edestä mahtinaisen narun päässä. Kun katolisen kirkon valta jaetaan, ja Olavi Maununpoika pääsee kultaiselle istuimelle, on vaakakupeissa ylin valta ja rikkirepivä rakkaus, elämä ja kuolema. Piispansormus on komea päätös Olavi Maununpojan nuoruusvuosien tarinalle. Milja Kauniston herkullinen kerronta ja värikäs kieli hehkuvat jälleen häpeilemättömän runsaina. Trilogian aiemmat osat Synnintekijä ja Kalmantanssi ovat ehtineet jo nostaa Milja Kauniston historiallisen romaanin kärkinimien joukkoon. (Takakansiteksti)

Kirjailija

Milja Kaunisto (s. 1976 Ylöjärvi) on suomalainen kirjailija, musiikintekijä, sanoittaja ja laulaja. Kaunisto on kirjoittanut Olavi Maununpojasta kertovan trilogian, jonka on kustantanut Gummerus. Kauniston esikoisromaani ja trilogian ensimmäinen osa Synnintekijä ilmestyi vuonna 2013. Toinen osa Kalmantanssi ilmestyi vuonna 2014 ja päätösosa Piispansormus vuonna 2015. Vuonna 2016 ilmestyi Ranskan vallankumoukseen sijoittuvan Purppuragiljotiini-sarjan avausteos Luxus. Sarjan toinen osa, Ranskan vallankumouksen terrorin vuosiin sijoittuva Corpus — kuolema ja kurtisaani ilmestyi vuonna 2017. Sarjan päätösosa Status (2018) sijoittuu Robespierren kaatumisen ja direktorion alkuaikaan. Kaunisto asuu Ranskassa Villecomtalin kylässä.

Milja Kaunisto, Wikipedia (fi)

Kirjailija Milja Kaunisto Facebookissa 

Laila Hietamies, Vienan punainen kuu. Vienan vaarat ovat valtavat, lehdot lempeät, vedet kimmeltävät kirkkaina. Sen ihmiset rakastavat maataan. Sinne palaa rikkaana miehenä Ilja Huotari kierrettyään maailman turut ja rakentaa talon jonka veroista Vienassa ei ole ennen nähty. Siellä varttuu nuoreksi naiseksi kaunis, vaalea Anna-Liisa, jonka tulevaisuus näyttää olevan rakkautta ja onnea täynnä. Mutta miten vähän kukaan tietää edes omista tunteistaan, kun kaikki ympärillä äkkiä ja rajusti muuttuu. Laila Hietamiehen romaani vangitsee ja lumoaa. Sen väkevien ihmiskohtaloiden taustana elää tarunhohtoinen Viena historiallista totuuttaan. Tuo houkuttava maa, jonka aarteita tavoittelevat niin monet. (Takakansiteksti)

Kirjailija

Laila Hirvisaari, vuosina 1958–2004 Hietamies (s. 1938 Viipuri) on suomalainen kirjailija. Hänen tuotantoonsa kuuluu laajoja romaanisarjoja sekä näytelmiä ja televisiosarjoja, joissa liikutaan niin Karjalankannaksella ja Laatokan Karjalassa kuin Venäjällä, Intiassa ja Roomassakin. Syksyyn 2008 mennessä Hirvisaaren kirjoja oli myyty yli 4 miljoonaa kappaletta.

Laila Hirvisaari, Wikipedia (fi)

Laila Hirvisaari, Kirjailijan kotisivut