They are so very cultivated, so very rich and soo utterly charming. And at the end of each day, they all ask themselves: “Is it time I stopped?” And they all reply: “If I did, there would be no meaning to my life.” So thinks Igor Malev. And he knows it to be true. This ruthless, self-made man is massively wealthy, but bereft without the love of his life – Ewa. She left him for another. He loves her so totally, so far beyond passion, that he will do anything to get her back. He has tracked her to the glittering, jaded heart of the film and fashion world – Cannes International Film Festival. Over just 24 hours, in a town full of the unfulfilled, Igor takes a series of extreme, devastating steps to show some of Cannes’ empty vessels the root of their troubles. And to prove to Ewa that his love is as pure and powerful as ever…

Author

Paulo Coelho (born 1947, Rio de Janeiro) a Brazilian lyricist and novelist. He is best known for his widely translated novel The Alchemist, which has become one of the best-selling books of history. Paulo Coelho attended a Jesuit school, and as a teenager he wanted to become a writer. He worked as a songwriter, actor, journalist, and theatre director before pursuing his writing career. His book the Alchemist, which tells the story of a shepherd searching a treasure and discovering the treasure found within, became first a Brazilian bestseller, later a world-wide phenomenon. Paulo Coelho has published over 30 books. He posts up to three times a week at his blog, and has million of fans on both Facebook and Twitter. 

Paulo Coelho, Wikipedia (en)

Paulo Coelho’s Official Blog

”Tarkoitukseni on ymmärtää rakkautta”, kirjoittaa Maria, Coelhon yllätyksellisen romaanin päähenkilö päiväkirjansa ensisivulla. Yksitoista minuuttia  perustuu tositarinaan ja kertoo Mariasta, nuoresta Brasilian maaseudulta kotoisin olevasta kauniista naisesta, joka on sydänsurun murtamana kadottanut uskonsa oikeaan rakkauteen. ”Rakkaus on ennen kaikkkea kärsimyksen lähde”, hän ajattelee. Voiko hän vaarantaa kaiken ja opetella rakastamaan uudelleen? Kirja johdattaa lukijan Marian uskaliaaseen matkaan kohti aikuisuutta. Satunnainen matka Rioon vie päähenkilön Geneveen, missä hän uneksii kuuluisuudesta ja rikastumisesta, mutta päätyy lopulta prostituoiduksi. Coelho on kirjoittanut rohkean ja tunteita herättävän romaanin rakkaudesta ja seksuaalisuuden olemuksesta nuoren naisen näkökulmasta. Yksitoista minuuttia viettelee lukijan kohtaamaan omat ennakkoluulonsa ja päästämään sisäisen valonsa puhkeamaan kukkaan.  ”Jos en ajattele rakkautta, en ole mitään. ” Maailman myydyin kirja vuonna 2003!  (Lieve- ja takakansiteksti)

Eteläafrikkalaisen nobelistin romaani yhdistää erään naisen elämäntarinan ja kirjailijan filosofiset pohdinnat. Kirjan päähenkilö, iäkäs ja arvostettu australialainen kirjailija Elizabeth Costello, kiertää maailmaa luennoimassa. Tapaamme hänet muun muassa vastaanottamassa kirjallisuuspalkintoa, pitämässä yliopistolla epäonnistunutta luentoa realismista ja viihdyttämässä risteilymatkustajia. Pääosassa ovat kuitenkin filosofisia ja moraalisia kysymyksiä käsittelevät luennot, joiden aiheet vaihtelevat eläinten suojelusta pahan olemukseen ja kirjallisuuden merkityksestä kirjailijan tehtävään.

Kirjailija

Coetzee opiskeli Kapkaupungin yliopistossa englantia ja matematiikkaa. 1960-luvulla hän muutti Lontooseen ja työskenteli ohjelmoijana. Hän suoritti kirjallisuuden jatko-opintoja Teksasin yliopistossa Yhdysvalloissa, ja sai tohtorin arvon kirjallisuudessa. Coetzee palasi Etelä-Afrikkaan vuonna 1971 saatuaan Kapkaupungin yliopistosta englantilaisen kirjallisuuden professuurin. Jäätyään eläkkeelle vuonna 2002 hän muutti Australiaan, josta hän on myöhemmin saanut myös kansalaisuuden.

Coetzee, John Maxwell, Wikipedia

Coetzee John Maxwell, Ruotsin akatemian perustelut kirjallisuuden Nobel palkinnolle 2003

Vuonna 2006 Booker-palkitun kirjailijan esikoisromaani.  "Joka luumulla on alkunsa." "Ei pidä niellä mitä tahansa, jos tahtoo säästyä mahanpuruilta." Näin lausuu intialainen nuorimies Sampath, joka on kiivennyt guavapuuhun jäädäkseen. Ja siitä paikasta Sampathista tulee Shahkotin pikkukaupungin oma pyhimys, jonka syvällinen viisaus alkaa vetää puoleensa seudun omalaatuisia ihmisiä - eläimistä puhumattakaan. (Takakansiteksti)

Kirjailija

Kiran Desai (s. 1971, New Delhi, Intia) on intialainen kirjailija. Hän on Intian kansalainen, mutta asuu pysyvästi Yhdysvalloissa.  Hänen teoksensa Menetyksen perintö (The Inheritance of Loss, 2006) palkittiin Booker-palkinnolla ja yhdysvaltalaisten kirjallisuuskriitikkojen palkinnolla. Kiran Desai asui 14-vuotiaaksi asti New Delhissä Intiassa, minkä jälkeen hän muutti äitinsä kanssa vuodeksi Englantiin ja sieltä Yhdysvaltoihin. Kiran Desai on opiskellut luovaa kirjoittamista Bennigton Collegessa, Hollins Collegessa, sekä Columbian yliopistossa Yhdysvalloissa. Hän on kirjailija Anita Desain tytär.

Kiran Desai, Wikipedia (fi)

The novel, which begins It was the best of times, it was the worst of times, is set against the backdrop of the French Revolution and Dickens researched the historical background meticulously, using his friend Thomas Carlyle’s History of the French Revolution as a reference. This historical accuracy, with less reliance on character development and humor, led to the rather un-Dickensian feel of the book. The year is 1775 and Dr. Manette, imprisoned unjustly 18 years ago, has been released from the Bastille prison in Paris. His daughter, Lucie, who had thought he was dead, and Jarvis Lorry, an agent for Tellson's Bank, which has offices in London and Paris, bring him to England. Skip ahead 5 years to 1780. Frenchman Charles Darnay is on trial for treason, accused of passing English secrets to the French and Americans during the American Revolution. He is acquitted when eyewitnesses prove unreliable partly because of Darnay's resemblance to barrister Sydney Carton. In the years leading up to the fall of the Bastille in 1789 Darnay, Carton, and Stryver all fall in love with Lucie Manette. Carton, an irresponsible and unambitious character who drinks too much, tells Lucie that she has inspired him to think how his life could have been better and that he would make any sacrifice for her. Stryver, Carton's barrister friend, is persuaded against asking for Lucie's hand by Mr. Lorry, now a close friend to the Manettes. Lucie marries Darnay and they have a daughter. Meanwhile, in France, Darnay's uncle the Marquis St. Evremonde is murdered in his bed for crimes committed against the people. Charles has told Dr. Manette of his relationship to the French aristocracy, but no one else.

By 1792 the revolution has escalated in France. Mr. Lorry receives a letter at Tellson's Bank addressed to the Marquis St. Evremonde whom no one seems to know. Darnay sees the letter and tells Lorry that he knows the Marquis and will deliver it. The letter is from a friend, Gabelle, wrongfully imprisoned in Paris and asked the Marquis (Darnay) for help. Knowing that the trip will be dangerous, Charles feels compelled to go and help his friend. He leaves for France without telling anyone the real reason. On the road to Paris, Darnay (St Evremonde) is recognized by the mob and taken to prison in Paris. Mr. Lorry, in Paris on business, is joined by Dr. Manette, Lucie, Miss Pross, and later, Sydney Carton. Dr. Manette has influence over the citizens due to his imprisonment in the Bastille and is able to have Darnay released but he is retaken the next day on a charge by the Defarges and is sentenced to death within 24 hours. Sydney Carton has influence on one of the jailers and is able to enter the cell, drug Darnay, exchange clothes, and have the jailer remove Darnay, leaving Carton to die in his stead. On the guillotine Carton peacefully declares It is a far, far better thing that I do, than I have ever done; it is a far, far better rest that I go to than I have ever known.

(David Perdue's Charles Dickens site, A Tale of Two Cities)

Author

Charles Dickens (1812 Portsmouth, England – 1870 Higham, Kent, England) was an English writer and social critic. He created some of the world's best-known fictional characters and is regarded by many as the greatest novelist of the Victorian era. His works enjoyed unprecedented popularity during his lifetime, and by the twentieth century critics and scholars had recognised him as a literary genius. His novels and short stories enjoy lasting popularity. Dickens left school to work in a factory when his father was incarcerated in a debtors’ prison. Despite his lack of formal education, he edited a weekly journal for 20 years, wrote 15 novels, five novellas, hundreds of short stories and non-fiction articles, lectured and performed extensively, was an indefatigable letter writer, and campaigned vigorously for children's rights, education, and other social reforms.

Charles Dickens, Wikipedia (en)

Charles Dickens, at the British Library

Mustaa magiaa tietokoneiden aikaan? Kyllä – Umberto Ecolle kaikki on mahdollista. Teoksessa yhdistyy jännitysromaanin juoni aatehistoriaan ja metafyysisiin ajatusrakennelmiin samaan tapaan kuin Econ tunnetuimmassa kirjassa, Ruusun nimessä. Kolme ystävystä pääsee perille vuosituhansia kestäneestä salaliitosta, jonka päämääränä on maailman herruus. Estääkseen sen he ryhtyvät ottamaan selville salaliiton taustahenkilöitä, mutta silloin pimeyden voimat lähtevät liikkeelle. Joku ei halua, että maailmanvaltausaikeet paljastuvat. Mystiset tapahtumat huipentuvat Pariisissa, joka muuttuu saatananpalvojien hornankattilaksi. (Takakansiteksti)

Kirjailija

Umberto Eco (1932, Alessandria, Italia – 2016, Milano, Italia) oli maailmanlaajuisesti tunnettu italialainen kirjailija ja semiootikko, keskiajan estetiikan tutkija, joukkotiedotuksen asiantuntija, lingvisti, filosofi ja elokuvakäsikirjoittaja. Hän väitteli filosofian tohtoriksi 22-vuotiaana 1954 ja oli koko myöhemmän uransa ajan Bolognan yliopiston humanististen tieteiden korkeakoulun johtaja ja semiotiikan professorin viran haltija.  Kaunokirjallisen julkaisemisen Eco aloitti varsin myöhään. Esikoisromaani, ”keskiaikainen dekkari” Ruusun nimi (Il nome della rosa, 1980) nosti hänet maailmanmaineeseen. Teosta on myyty 16 miljoonaa kappaletta, ja se on käännetty 26 kielelle. Toinen romaani Foucaultin heiluri (Il pendolo di Foucault, 1988) johdattaa lukijoita tutkimaan arvoituksellisia tai profeetallisia symboleja, ja kirjailijan tarkoituksena on saada tämä suppeiden piirien tietämys leviämään laajemmalle yleisölle. Muita Econ kaunokirjallisia teoksia ovat Edellisen päivän saari (L'isola del giorno prima, 1994), Baudolino (Baudolino 2001), Kuningatar Loanan arvoituksellinen liekki (La Misteriosa fiamma della regina Loana) ja Prahan kalmisto (Il cimitero di Praga, 2010). Kaunokirjallisen tuotannon lisäksi Eco käsitteli tutkijana kirjallisuutta ja sen teoriaa luennoillaan ja teoksissaan. Eco oli aikansa tärkeimpiä ajattelijoita ja kirjoittajia koko maailmankin mittakaavassa. Econ tieteellisestä työstä on julkaistu Suomessa Tarja Knuuttilan ja Max Ryynäsen toimittama teos Umberto Eco: James Joyce, Teräsmies ja vesinokkaeläin (Yliopistopaino, 2005).

Umberto Eco, Wikipedia (fi)

Maailmanmenestys kirjana ja elokuvana. Lännen vuorilla, missä villihevoset juoksevat, asuu Tom Booker, cowboy ja luonnonparantaja. Häntä lähtee tapaamaan kaupunkilaisnainen Annie Graves saadakseen apua ratsastus-onnettomuudessa loukkaantuneille Grace-tytölle ja Pilgrim-hevoselle. Hevoskuiskaaja on suuri seikkailu rakkauteen ja elämänviisauteen, yksi aikamme kauneimmista romaaneista. (Takakansiteksti)

Kirjailija

Nicholas Evans (s. 1950 Bromsgrove, Englanti - 1922) oli englantilainen toimittaja, tv-tuottaja ja kirjailija. Hän opiskeli lakia Oxfordin yliopistossa, ja toimi sen jälkeen journalistina ja sitten dokumenttiohjelmia laativana televisiotoimittajana. Evansin vuonna 1995 ilmestynyttä esikoisromaania Hevoskuiskaaja (The Horse Whisperer) myytiin noin 15 miljoonaa kappaletta. Kirja on käännetty 36 kielelle, ja se nousi useiden maiden bestseller-listoille. Romaanin pohjalta tehtiin elokuva vuonna 1998. Evansin muita suomennettuja teoksia ovat Suden läheisyys (The Loop, 1998), Tulisielut (The Smoke Jumper, 2001) ja Kylmät vuoret (The Divide, 2005).

Nicholas Evans, Wikipedia (fi)

Nicholas Evans, Kirjailijan kotisivut

Meren katedraali on historiallinen romaani keskiaikaisesta Barcelonasta ja yhden miehen kohtalosta, joka kietoutuu yhteen Santa Maria del Marin kirkon vuosikymmeniä kestävien korjaustöiden kanssa. Kirjan päähenkilö Arnau Estanyol syntyy maaorjan poikana ja pakenee isänsä kanssa Barcelonaan. Kaupungissa riehuvat sota ja inkvisitio. Kun mahtava katedraali kurottautuu kohti taivasta, saamme seurata Arnaun dramaattista tietä köyhyydestä ja epäoikeudenmukaisuudesta kohti vapautta ja yhteiskunnallista arvostusta. Mutta lopulta Arnaun kohtalo on inkvisiittorien käsissä... Meren katedraali on riipaiseva tarina vapaudenkaipuusta ja rakkaudesta, joka ei tunne rajoja. Romaani on elävä kuvaus suuruudenajan Barcelonasta, tärkeästä kauppa- ja merenkulkukaupungista, jota leimaavat yhteiskunnalliset vääryydet ja uskonnon järkkymätön valta. (Takakansiteksti) 

Kirjailija

Ildefonso Falcones de Sierra (s. 1959) on espanjalainen kirjailija ja asianajaja, joka on syntynyt ja kasvanut Barcelonassa. Falcones kirjoitti Meren katedraalia lähes viisi vuotta aamuisin ennen työpäivän alkua. Illat hän vietti kirjoittajakursseilla. Kirjailijan valtava uurastus kannatti, sillä hänen esikoisteoksestaan on tullut suurmenestys Espanjassa ja ympäri maailmaa. Kansainvälistä suosiota on saavuttanut myös Andalusian 1500-luvusta kertova romaani Fatiman käsi.

Ildefonso Falcon, Wikipedia (englanti)

År 1968 försökte Alexandros Panagoulis spränga den grekiske diktatorn Papadopoulos i luften, dömdes till döden, benådades men utsattes för oavbruten tortyr i fängelset. När han befriades vid juntans fall 1973 kom den kända italienska journalisten Oriana Fallaci till Grekland för att intervjua honom. Det blev början till ett intensivt kärleksförhållande som varade till hans död 1976 i en troligen arrangerad bilolycka. 

Författare

Oriana Fallaci (1929, Florens, Italia – 2006 Florens) var en italiensk journalist och författare. Oriana Fallaci utbildade sig till journalist och arbetade som korrespondent för tidningen L'Europeo. Fallaci var känd för sina politiska intervjuer med de högsta makthavarna i världen och för den demokratiska agenda hon förde fram i flera av sina böcker. Under det andra världskriget var hon partisan. Fallaci är också känd som den första kvinnliga journalisten i Italien som blivit krigskorrespondent. På äldre dagar blev Oriana Fallaci känd som en högljudd motståndare till islam. Efter World Trade Center-katastrofen gav Fallaci ut två böcker, vilka gav henne en ny publik. 

Oriana Fallaci, Wikipedia (sv)

Oriana Fallaci, Wikipedia (fi)

”Keskiviikko, 15. maaliskuuta Hpmh. Heräsin tosi tympääntyneenä. Päälle päätteeksi syntymäpäivääni on enää kaksi viikkoa, ja silloin joudun kohtaamaan silmästä silmään sen tosiasian, että on taas kulunut kokonainen vuosi, jonka aikana kaikki muut paitsi minä ovat menneet naimisiin ja muuttuneet leuhkoiksi ja tekevät nyt lapsia – plop plop plop niitä syntyy joka puolella – ja ansaitsevat satojatuhansia ja etenevät aina yhteiskunnan huipulle saakka, kun itse taas ajelehdin vailla peräsintä ja miestä epäonnistuneesta suhteesta toiseen ja urani polkee paikallaan. ”  Hervottoman sarkastinen päiväkirja jokaiselle naiselle, jolla on koskaan ollut työ, suhde tai äiti. (Takakansiteksti)

Kirjailija

Helen Fielding (s. 1958, West Yorkshire, Iso-Britannia) on englantilainen kirjailija, joka tunnetaan erityisesti Bridget Jonesista kertovasta kirjasarjastaan. Helen Fielding on opiskellut englantia Oxfordissa. Opiskelujen jälkeen hän työskenteli BBC:llä, mutta koska hän ei pitänyt työstään, hän päätti yrittää kirjoittaa. Bridget Jonesin syntyä edisti Fieldingin rahapula, jonka takia hän joutui kirjoittamaan kolumnia The Independent -sanomalehteen samalla, kun suunnitteli Karibialle sijoittuvaa satiiria. Fieldin yllättyi kolumnien suosiosta ja kolumneista kyhätyn kirjan menestys oli vielä suurempi yllätys. Pokkariversiosta tuli heti bestseller. Kaksi ensimmäistä Bridget Jonesista kertovaa kirjaa on filmattu. Helen Fielding asuu Lontoossa ja Los Angelesissa.

Helen Fielding, Wikipedia (fi)