Raskaana! Raskaustesti näytti positiivista, ja sinusta tulee äiti. Onnea! Sinulla on edessäsi yhdeksän unohtumatonta kuukautta. Olet maailman tärkein ihminen ja kaiken keskipiste, joten huolehdi, että saat kaiken tarvitsemasi tilan. Varaudu siihen, että elimistösi tulee tekemään sinulle kaikenlaisia kepposia. Tästä kirjasta voit lukea kaiken siitä, miltä tuntuu olla raskaana, miten lapsi kehittyy kohdussa ja mitä niin elimistössäsi kuin mielessäsi todennäköisesti tapahtuu. Raskaana! sisältää päivitetyt parhaat palat Lasten kanssa -kirjasta täydennysten kera. Muut sarjan osat ovat Synnytys ja Ensimmäinen vuosi. Viiden lapsen äiti Katerina Janouch on kirjailija ja yksi Ruotsin tunnetuimmista seksi- ja parisuhdeneuvojista. (Takakansiteksti)

Kirjailija

Katerina Janouch (s. 1964 Praha) on ruotsalainen toimittaja, kirjailija, viiden lapsen äiti ja Ruotsin tunnetuin seksi- ja parisuhdeasiantuntija. Hänen venäläinen äitinsä on dosentti ja tsekkoslovakialainen isänsä professori. Perhe muutti Ruotsiin vuonna 1975 Katerinan ollessa 10-vuotias. Katerina Janouch on opiskellut yliopistossa kirjallisuutta ja taidehistoriaa. Hänen teoksistaan on suomennettu myös Mistä on pienet vauvat tehty (2004) ja Läheinen (2005).

Katerina Janouch, Wikipedia (sv) 

Katerina Janouch, Kirjailijan kotisivut 

Kertomus hysteriasta, hurmoksesta ja näyttelemisestä, mutta myös psyko-vallasta ja naisen alistamisesta lääketieteen nimissä. Siinä missä Anna Kortelaisen teos Virginie! paljasti Albert Edelfeltin avioliittoa edeltäneen traagisen rakkaustarinan, Levoton nainen kertoo hänen avioliittonsa kulisseihin kätketyn murhenäytelmän. Vaimo Ellan sairastui vaikeaan hysteriaan 1893. Edelfeltien lääkäri Ernst Homén oli Sigmund Freudin ohella ”modernin hysterian isän”, professori Jean-Martin Charcot’n, oppilas. Charcot järjesti hysteerikkojen hysterianäytöksiä, joita Albert Edelfelt todisti. Ne tekivät Edelfeltiin vaikutuksen, joka näkyy myös hänen taiteessaan. Anna Kortelainen kuljettaa jälleen lukijansa 1800-luvun Pariisiin: varhaisten sielutieteilijöiden kammioihin ja naisten mielisairaaloihin. Hysteriaepidemia levisi seurapiireihin, ja muodikas oireilu tavoitti suomalaisetkin Ida Aalbergista Larin Paraskeen. Hysteriasta tuli naisen määre – ja perintötaakka tuleville naispolville. (Takakansiteksti)

Kirjailija

Anna Kortelainen (s. 1968, Helsinki) on suomalainen filosofian tohtori, vapaa tutkija, taidehistorioitsija ja tietokirjailija. Kortelainen on väitellyt Turun yliopistossa 2002 Albert Edelfeltistä. Hän opettaa taidehistoriaa Helsingin yliopistossa. Kirjojen lisäksi Kortelainen on kirjoittanut esseitä ja artikkeleita taidehistoriallisiin julkaisuihin, kirjoihin ja näyttelyluetteloihin sekä kolumneja aikakaus- ja sanomalehtiin. Hän on myös ollut vakiovieraana Timo Harakan juontamassa eri aiheita käsittelevässä kirjallisuusohjelmasarjassa 10 kirjaa (vuosina 2007, 2011, 2012, ja 2013)

Anna Kortelainen, Wikipedia (fi)

Näyttelijä Brooke Shieldsin avoin ja rehellinen selviytymistarina antaa toivoa synnytyksenjälkeisestä masennuksesta kärsiville äideille ja heidän läheisilleen. ”Aluksi kuvittelin tunteideni johtuvan pelkästä väsymyksestä. Niiden myötä hiipi kuitenkin hirvittävä paniikki, jollaista en ollut koskaan aiemmin kokenut. Rowan itki itkemistään, ja minä aloin pelätä hetkeä, jolloin Chris toisi tytön taas luokseni. – En ollut vain tunteellinen ja itkeskelevä, jollainen olisin kuulemani mukaan voinut olla. Tämä oli jotain kauhistuttavan erilaista, aivan toisen suuruusluoka surua. Luulin, ettei sen koskaan menisi ohitse.” Synnytyksenjälkeinen masennus vaivaa yhtä kymmenesosaa uusista äideistä. Brooke Shields kertoo avoimesti omista kokemuksistaan: pitkällisistä hedelmöityshoidoista, korkeista odotuksistaan ja yhteiskunnan tuoreelle äidille luomista paineista, mutta myös läheisten tuesta ja keskusteluterapian ja lääkityksen antamasta avusta. (Takakansiteksti)

Kirjailija

Brooke Shields (s. 1965 New York) on yhdysvaltalainen näyttelijä ja entinen malli. Hän nousi tunnetuksi pääosastaan historiallisessa elokuvassa Pretty Baby (1978). Seuraava kohuelokuva oli Sininen laguuni (1980). Shields on kirjoittanut synnytyksen jälkeisestä masennuksesta kirjan Down Came the Rain (suom. Tuli sade rankka, Otava).

Brooke Shields, Wikipedia (fi)

Tommy Hellsten on terapeutti ja perhekonsultti. Hänen määritelmänsä mukaan läheisriippuvuus on sairaus, joka syntyy kun ihminen elää jonkin voimakkaan ilmiön läheisyydessä eikä kykene käsittelemään tätä ilmiötä persoonallisuudessaan, vaan sopeutuu siihen. Se kehittyy perheessä, jota hallitsee jonkin sen jäsenen päihderiippuvuus, työnarkomania tai vaikkapa ahdas uskonnollinen ilmapiiri. Virtahepo olohuoneessa on kirja, jossa pureudutaan läheisriippuvuuteen sairastuneen henkilön persoonallisuuteen ja identiteetin kehittymisvaikeuksiin. Se kuvaa myös paranemisen mahdollisuutta ja tietä toipumiseen, lapsuuden takaisin valloittamista oman sisäisen lapsen kohtaamisen kautta. (Takakansiteksti)

Kirjailija

Tommy Hellsten (s.1951 Loviisa) on suomalainen teologi, terapeutti, kouluttaja ja kirjailija, joka on kirjoittanut useita elämäntaidollisia teoksia, joiden materiaalina hän käyttää omaa ja potilaidensa elämää. Hellstenin tunnetuimmat teokset ovat Virtahepo olohuoneessa (1991), Ihminen tavattavissa (1996) ja Saat sen mistä luovut (2000), joka on ilmestynyt myös Ruotsissa, Norjassa, Tanskassa, Yhdysvalloissa ja Kanadassa.

Tommy Hellsten, Wikipedia (fi)

Käytännöllistä tietoa allergioista! Miksi allergiat ovat nykyisin niin yleisiä? Mikä niitä aiheuttaa ja miten niitä voidaan hoitaa? Kirjassa kerrotaan yleisimmistä lasten allergioista, ruoka-allergiasta, ihottumista, allergisesta nuhasta, astmasta, anafylaksiasta, korva- ja silmäsairauksiin liittyvistä allergioista, lääkeallergioista ja hyönteisten puremien ja pistojen aiheuttamista allergioista. Yksityiskohtaista ja helppotajuista tietoa allergisten lasten vanhemmille ja kaikille allergioista kiinnostuneille. (Takakansiteksti)

Mistä johtuu, että kiinalaislapset pärjäävät ja menestyvät kansainvälisissä vertailuissa muita lapsia paremmin? Miksi kiinalaiset onnistuvat kasvattamaan matemaattisia neroja ja musikaalisia ihmelapsia? Amy Chua kertoo, kuinka hän kasvatti kaksi tytärtään traditionaalisen kiinalaiskasvatuksen mukaisesti – ankaran päämäärätietoisesti ja kunnianhimoisesti. Hänen tyttärensä eivät saaneet:

• käydä yökylässä
• kutsua leikkikavereita kotiin
• katsoa televisiota tai pelata tietokonepelejä
• valita itse harrastuksiaan
• tuoda kotiin kymppiä huonompia arvosanoja
• jäädä kakkoseksi missään muussa aineessa kuin liikunnassa ja ilmaisutaidossa
• soittaa muita instrumentteja kuin pianoa tai viulua
• olla soittamatta pianoa tai viulua

Amy Chuan tavoitteena oli muun muassa, että tytöt pääsisivät tuntikausien päivittäisen harjoittelun avulla soittamaan Carnegie Halliin New Yorkissa. Tässä hän onnistui – ainakin osittain. Mutta näillä kasvatusmenetelmillä oli myös seurauksensa, joita Amy Chua ei osannut ennakoida. Tiikeriäidin taistelulaulu on hätkähdyttävän suorasukainen ja provokatiivinen kertomus äidistä, tyttäristä ja äärimmäisistä kasvatuskeinoista. Se kyseenalaistaa länsimaisen curling-vanhemmuuden ja osoittaa, että lasten on saatava nauttia saavutuksistaan, jotka syntyvät kovan työn ja yrittämisen kautta. ”Idän ja lännen suuri kamppailu on alkanut, ja se ratkaistaan lastenhuoneissa.” – Kari Huhta, Helsingin Sanomat. (Takakansiteksti)

Kirjailija

Amy Chua (s. 1962 Champaign, Illinois, Yhdysvallat) on Yalen yliopiston oikeustieteen professori. Hän on kirjoittanut kaksi globaalitaloutta käsittelevää teosta sekä muistelman Tiikeriäidin taistelulaulu. Chua on naimisissa Yalen yliopiston professorin Jeb Rubenfeldin kanssa. Heillä on kaksi tytärtä, Sophia ja Lulu. 

Amy Chua, Wikipedia (fi)

Amy Chua, Kirjailijan kotisivut

Läsnä, riisuttu, puhdas on uskontoantropologinen tutkimus naisten ja kuoleman ikiaikaisesta liitosta. Kärsivän ja kuolevan ihmisen vierelle – lähelle hänen ruumistaan – asettuu lähes aina ja kaikkialla nainen. Nainen jää, suree ja itkee. Tämä kaikki kiteytyy kristilliseen Pietàan hahmoon: nöyrään ja hurskaaseen Neitsyt Mariaan kuolevan poikansa vierellä. Myös nykykulttuurissamme suurin osa kuolevien hoitajista on naisia. Omaksuuko moderni saattohoitajakin kuolevan vierellä Pietàan omalaatuisen passiivisen asennon? Läsnä, riisuttu, puhdas kysyy, onko kuolevan hoitamisessa itsessään, kuolettamisessa, jotakin olennaista sellaista, mikä saattaisi auttaa ymmärtämään kuoleman ja naisen sidosta. Tekstitutkimusta ja etnografiaa yhdistelevä työ kääntyy kohti suomalaista kuolettajaa. Kuolettaminen on tilanne, jossa kaksi subjektia kohtaavat toisensa eräässä ihmiselämän perustavassa ruumiillisessa ääritilanteessa. Mikä on asenne ja asento, jota tuo tilanne kuolettajalta vaatii? Vastausta etsitään ruumiinfenomenologian lähtökohdasta. Kuolettajien kirjoituksissa ja saattokotietnografiassa vaadittu asento piirtyy aidoksi ja paljaaksi paikalla- ja läsnäoloksi kuolevan vierellä. Tarjoaako ”läsnäolon” analyysi avaimen naisen ja kuoleman kysymyksen raottamiseksi – ja jos tarjoaa, millaisen? Mistä kaikesta kuolettajanaisen riisutussa läsnäolossa oikeastaan on kysymys? Työ tarkastelee tätä perinteen ja nykyajan leikkaukseen sijoittuvaa teemaa niin ymmärtäen kuin kriittisestikin. (Takakansiteksti)

Kirjailija

Terhi Utriainen (s. 1962) on uskontotieteilijä ja kirjailija. Tieteellisten julkaisujen ja artikkeleiden lisäksi hän on julkaissut kaksi romaania ja yhdessä poikansa kanssa runokirjan. Hänen toinen romaaninsa Välimatkoja oli Runeberg-palkintoehdokkaana.

Terhi Utriainen, Wikipedia (fi)

”Kissoista sanotaan, että niillä on yhdeksän henkeä. Minussa on yksitoista äidin henkeä.” Nuori äiti, yksinhuoltajaäiti, sijaisäiti, kotiäiti, uraäiti, lapset ovat lentäneet pesästä -äiti, vanha äiti, ammattiäiti, isoäiti. Kirjailija Kaija Juurikkala on kokenut monivaiheisen elämänsä aikana monta äidin roolia. Intuition voima on tukenut kasvua äidiksi ja naiseksi. Herkkävaistoisesti kirjoitettu teos kutsuu lukijan pohtimaan omia roolejaan uudella tavalla. (Takakansiteksti)

Kirjailija

Kaija Juurikkala (s. 1959) on suomalainen elokuvaohjaaja, käsikirjoittaja ja kirjailija. Hän on valmistunut taiteen maisteriksi Taideteollisen korkeakoulun elokuvaohjaajalinjalta vuonna 1997. Hän toimi vuonna 2008 perustetun kuuden lapsen perhekodin äitinä vanhassa kansakoulussa Mäntyharjulla.

Kaija Juurikkala, Wikipedia (fi)

Yle, Elävä Arkisto, Kirjakerhon Viikon kirja: Kaija Juurikkala ja Äitikirja, 6.5.2017 (audio, 38 min) 

Raskaana. Vaimo on tehnyt testin varmuuden vuoksi kahteen kertaan, ja nyt tulevat vanhemmat hoivaavat ensisokkiaan. Varmaa on vain yksi asia: elämä muuttuisi. Lapsi on vastuun ensimmäinen nyrkinisku, lapsuuden ja leikin loppu. Tulevan isän pitäisi tuntea iloa ja ylpeyttä, onhan lapsi kyvyn ja hedelmällisyyden elävä huutomerkki ja isyys miehen elämän kaikista rooleista maskuliinisin! Mutta miksi niin moni isä on ymmällään tämän elämänsä tärkeimmän tehtävän äärellä? Juhani Seppäsestä tuli Suomessa ja maailmalla vietetyn pitkän poikamieselämän jälkeen isä yli nelikymppisenä. Hän päätti käyttää oikeutensa vanhempainlomaan ja jäi viideksi kuukaudeksi kotiin hoitamaan puolivuotiasta poikaansa. Pilke silmäkulmassa Seppänen kertoo ajatuksistaan ja kokemuksistaan, kuvaa miten isyys muuttaa miehen elämää niin vanhemman roolissa ja puolisona kuin myös suhteessa työhön ja yhteiskuntaan. Juhani Seppäsen räväkkä puheenvuoro kattaa koko elämän kirjon, se sisältää rakkautta, seksiä ja väkivaltaa, syntymää, elämää ja kuolemaa. Ja monta hyvää kysymystä. Miksi vain pieni osa isistä käyttää vanhempainlomaoikeutensa? Miksi vaimot yhä nykyäänkin yrittävät kynsin hampain pitää kiinni perinteisen ykkösvanhemman asemastaan? Miksi niin moni mies menettää avioeron myötä käytännössä myös lapsensakin? (Takakansi- ja lieveteksti)

Kirjailija

Juhani Seppänen (s. 1957) on helsinkiläinen kirjailija ja lääkäri. Hän toimi 1980-luvulla Mukkulan kansainvälisen kirjailijakokouksen organisaattorina, City-lehden ravintolatoimittajana, sekä Uuden Suomen ja Nykypäivän kolumnistina. Vuonna 2013 Seppänen juonsi Yle TV1:ssä nähdyn kymmenosaisen sarjan Suomi on ruotsalainen. Vuonna 2015 Seppänen jatkoi samaa teemaa kymmenosaisella sarjalla Suomi on venäläinen ja vuonna 2017 kymmenosaisella sarjalla Suomi on suomalainen.

Juhani Seppänen, Wikipedia (fi)