Kirja on ensimmäinen suomalainen lain filosofian kokonaisesitys. Tekijä kuvaa kirjan jäsentelyä pukuvertauksella. Jos teoksen aiheena on miehen asu, on ensin määriteltävä, mistä osista se on kokoonpantu, paita, takki, liivi ja housut, ja sen jälkeen, mikä on puvun tarkoitus yleensä ja kunkin vaatekappaleen erityisesti. Tällä tavoin tekijä määrittelee lain käsitteet, niiden keskinäiset suhteet ja tavoitteet, joita ne palvelevat. Näin menetelleen kirjoittaja sulkee lain käsitteen ulkopuolelle joitakin sellaisia oikeudenaloja, jotka tavallisesti luetaan lain piiriin. ”Laki on niin suosittu käsite, että muutkin tahtovat käyttää sitä valepukuna.” Teos sisältää esimerkkejä ja viitteitä, jotka on otettu vertaamalla lain filosofiaa muodin historiaan, joka varsinkin siirryttäessä naisten muotiin tarjoaa viehättäviä näköaloja. (Takakansiteksti)