Hakanen Yrjö, Kansallinen etu ja eheyttäminen – Urho Kekkosen yhteiskunnallisen ajattelun lähteillä

"Urho Kaleva Kekkosen elämänkaaressa ovat poikkeuksellisella tavalla tiivistyneet keskeiset Suomen yhteiskunnallista kehitystä tällä vuosisadalla leimanneet piirteet. Hänen nousussaan Lepikon torpasta Tamminiemeen havainnollistui samalla muutos takapajuisesta maatalousmaasta kehittyneeksi kapitalistiseksi teollisuusyhteiskunnaksi..." "Pyrin seuraavassa etsimään Urho Kekkosen yhteiskunnallisen ajattelun kehityslinjoja, sen juuria ja lähteitä, sille ominaista logiikkaa ja argumentaatiota sekä sen yhteiskunnallista ja ideologista merkitystä." (Lainauksia teoksen ensimmäisestä luvusta)  

”Kun tulin tasavallan presidentin toimeen päätin, että jokaiseen vähänkin järkevään presidentille osoitettuun kirjeeseen on asianomaisen saatava minulta vastaus.” - Urho Kekkonen. Tämä kirja on ensimmäinen osa kokoelmasta, joka sisältää Urho Kekkosen kirjeitä ja kirjoituksia vuosilta 1956-1975. Presidentti Kekkonen kertoo kirjan esipuheessa tarttuneensa kynään joskus ehkä liiankin sypäkästi, ei suinkaan antamisen ilosta eikä turhan takia, vaan torjuakseen hänen poliittisesta toiminnastaan esitettyjä virheellisiä tietoja ja vääristeltyjä päätelmiä. Presidentti Kekkonen on halunnut liittää kokoelmaan myös vastauksia kansalaisten kirjeisiin sekä joitakin hänen hyville ystävilleen osoitettuja enemmän tai vähemmän hellävaraisia vastaus- ja kannanottokirjeitä. (Takakansiteksti)

Onko Kekkonen tuntematon? Varmasti – jokaiselle joka ei muista, että hän on yksi meistä: syntynyt metsätyömiesperheeseen poikana jossakin sisä-Suomessa, käynyt vaihtelevalla menestyksellä koulua, heilunut erilaisissa töissä kesäisin, lähtenyt opiskelemaan, tavannut ”sen oikean” ja mennyt naimisiin... Mutta lisäksi Kekkonen on elänyt nuoren kansakunnan kirjavat vaiheet vapaussodasta kielitaisteluun, Mäntsälän kapinasta talvisotaan, jatkosodasta ”vaaran vuosien” kautta Etykiin tiiviimmin kuin kukaan. Jos me kuljemme Kekkosen matkassa vapaussodasta tähän päivään, olemme koko ajan itsenäisen Suomen keskeisten tapahtumien näyttämöllä. Ja silti koko ajan tunnemme, miten ”tavalliset ihmiset” asiat kokevat. (Takakansiteksti)

Kirjailija

Kyösti Skyttä (1925 Viipuri – 1982 Helsinki) oli suomalainen toimittaja ja kirjailija. Hän syntyi karjalaiseen evakkoperheeseen, joka muutti sodan takia Imatralle. Hän kirjoitti sukunsa ensimmäiseksi ylioppilaaksi vuonna 1945, ja pääsi opiskelemaan Helsingin yliopistoon ja valmistui valtiotieteen kandidaatiksi vuonna 1951. Hänestä tuli idearikas ja aktiivinen yhteiskunnallinen keskustelija. Hänen ensimmäinen kirjansa oli Isänmaata etsimässä (1961). Talvella 1968 Kirjayhtymä pyysi häntä kirjoittamaan kirjan Urho Kekkosen elämästä ja poliittisesta toiminnasta. Kirjat Presidentin muotokuva I ja II valmistuivat 1969 ja 1970 ja niistä otettiin hyvän menekin ansiosta useita painoksia. Taustalla oli laaja kirjallinen lähdeaineisto, jonka lisäksi tekstiä elävöittävät monien haastateltavien kertomat yksityiskohdat ja sattumukset. Myös Kekkonen suhtautui hankkeeseen suopeasti ja antoi valaistusta moniin asioihin. Vuonna 1971 hän sai valmiiksi kirjan Ei muuta kunniaa sotasyylliseksi tuomitusta ja siihen asti paljolti vaietusta presidentti Risto Rytistä. Teoksesta otettiin peräti kuusi painosta.

Kyösti Skyttä, Wikipedia (fi) 

Mitä on tasa-arvo työelämässä 2010-luvun Suomessa? Elämme käsityksessä, että Suomi on tasa-arvon mallimaa. Miehet ja naiset elävät työpaikoillaan kuitenkin hyvin erilaisissa maailmoissa. Tähän teokseen on koottu naisten kokemuksia työelämästä miesten kanssa. Syrjintäkokemuksista emme yleensä kuule kuin pienen piirin kahvipöytäkeskusteluissa, sillä niitä ei tohdita kertoa, monesta syystä. Nyt naiset kertovat arjen kiusaamisesta, syrjinnästä ja sovinismista työpaikoilla - miespuolisten esimiestensä tai kollegojensa epäasiallisesta käyttäytymisestä, jonka yhä sallitaan jatkuvan. Tarinat kertovat naisten mielipiteiden ja osaamisen vähättelemisestä työyhteisössä, kuinka heidät sivuutetaan tiedonkulussa, päätöksiä tehtäessä sekä uraylennyksissä ja palkankorotuksissa. Moni teoksen kertojista on joutunut hautaamaan toiveensa uralla etenemisestä, vaihtamaan työpaikkaa tai jäämään sairauslomalle epäasiallisen kohtelun vuoksi. Tästä henkisestä väkivallasta on nyt korkea aika puhua. (Takakansiteksti)

Kirjailija

Krista Kinnunen on valtiotieteiden maisteri ja viestinnän ammattilainen, joka on työskennellyt vaikuttamisviestinnän parissa elinkeinoelämässä, ICT-alalla ja julkishallinnossa.

Krista Kinnunen, haastattelu Yle Puheen aamu 1.3.2012 

Urho Kekkonen on ollut tasavaltamme presidenttinä 13 vuotta. Sitä ennen hän ehti olla pääministerinä kauemmin kuin kukaan toinen. Ja jo sitä ennen hän oli osallistunut näkyvällä tavallan maan luotsaamiseen rauhaan vuosina 1944-46. Ja Urho Kekkonen on edelleen valtiomme päämies. Presidentti Kekkosen poliittinen aktiivisuus jatkuu herpaantumattomana ja herättää entistä enemmän kiinnostusta myös maamme rajojen ulkopuolella. Nyt olemme saaneet ensimmäisen täydellisen kokonaisesityksen hänen elämästään ja poliittisesta toiminnastaan, hänen poliittisesta muotokuvastaan ja ”osallistumisestaan” kansalaissodan päättymisestä tähän päivään. Maisteri Kyösti Skyttä piirtää teoksessaan Presidentin muotokuva elävää, tarkkaa ja monipuolista kuvaa ihminen, poliitikko ja valtiomies Urho Kekkosesta ja hänen ajastaan. Tämä teoksen ensimmäinen osa kattaa ajan vuoteen 1946 saakka, jolloin Urho Kekkonen oli ensimmäistä kertaa puolueensa pääministeriehdokkaana. (Takakansiteksti)

Kirjailija

Kyösti Skyttä (1925 Viipuri – 1982 Helsinki) oli suomalainen toimittaja ja kirjailija. Hän syntyi karjalaiseen evakkoperheeseen, joka muutti sodan takia Imatralle. Hän kirjoitti sukunsa ensimmäiseksi ylioppilaaksi vuonna 1945, ja pääsi opiskelemaan Helsingin yliopistoon ja valmistui valtiotieteen kandidaatiksi vuonna 1951. Hänestä tuli idearikas ja aktiivinen yhteiskunnallinen keskustelija. Hänen ensimmäinen kirjansa oli Isänmaata etsimässä (1961). Talvella 1968 Kirjayhtymä pyysi häntä kirjoittamaan kirjan Urho Kekkosen elämästä ja poliittisesta toiminnasta. Kirjat Presidentin muotokuva I ja II valmistuivat 1969 ja 1970 ja niistä otettiin hyvän menekin ansiosta useita painoksia. Taustalla oli laaja kirjallinen lähdeaineisto, jonka lisäksi tekstiä elävöittävät monien haastateltavien kertomat yksityiskohdat ja sattumukset. Myös Kekkonen suhtautui hankkeeseen suopeasti ja antoi valaistusta moniin asioihin. Vuonna 1971 hän sai valmiiksi kirjan Ei muuta kunniaa sotasyylliseksi tuomitusta ja siihen asti paljolti vaietusta presidentti Risto Rytistä. Teoksesta otettiin peräti kuusi painosta.

Kyösti Skyttä, Wikipedia (fi) 

Urho Kekkonen on ollut tasavaltamme presidenttinä 13 vuotta. Sitä ennen hän ehti olla pääministerinä kauemmin kuin kukaan toinen. Ja jo sitä ennen hän oli osallistunut näkyvällä tavallan maan luotsaamiseen rauhaan vuosina 1944-46. Ja Urho Kekkonen on edelleen valtiomme päämies. Presidentti Kekkosen poliittinen aktiivisuus jatkuu herpaantumattomana ja herättää entistä enemmän kiinnostusta myös maamme rajojen ulkopuolella. Nyt olemme saaneet ensimmäisen täydellisen kokonaisesityksen hänen elämästään ja poliittisesta toiminnastaan, hänen poliittisesta muotokuvastaan ja ”osallistumisestaan” kansalaissodan päättymisestä tähän päivään. Maisteri Kyösti Skyttä piirtää teoksessaan Presidentin muotokuva elävää, tarkkaa ja monipuolista kuvaa ihminen, poliitikko ja valtiomies Urho Kekkosesta ja hänen ajastaan. Tämä teoksen ensimmäinen osa kattaa ajan vuoteen 1946 saakka, jolloin Urho Kekkonen oli ensimmäistä kertaa puolueensa pääministeriehdokkaana. (Takakansiteksti)

Kirjailija

Kyösti Skyttä (1925 Viipuri – 1982 Helsinki) oli suomalainen toimittaja ja kirjailija. Hän syntyi karjalaiseen evakkoperheeseen, joka muutti sodan takia Imatralle. Hän kirjoitti sukunsa ensimmäiseksi ylioppilaaksi vuonna 1945, ja pääsi opiskelemaan Helsingin yliopistoon ja valmistui valtiotieteen kandidaatiksi vuonna 1951. Hänestä tuli idearikas ja aktiivinen yhteiskunnallinen keskustelija. Hänen ensimmäinen kirjansa oli Isänmaata etsimässä (1961). Talvella 1968 Kirjayhtymä pyysi häntä kirjoittamaan kirjan Urho Kekkosen elämästä ja poliittisesta toiminnasta. Kirjat Presidentin muotokuva I ja II valmistuivat 1969 ja 1970 ja niistä otettiin hyvän menekin ansiosta useita painoksia. Taustalla oli laaja kirjallinen lähdeaineisto, jonka lisäksi tekstiä elävöittävät monien haastateltavien kertomat yksityiskohdat ja sattumukset. Myös Kekkonen suhtautui hankkeeseen suopeasti ja antoi valaistusta moniin asioihin. Vuonna 1971 hän sai valmiiksi kirjan Ei muuta kunniaa sotasyylliseksi tuomitusta ja siihen asti paljolti vaietusta presidentti Risto Rytistä. Teoksesta otettiin peräti kuusi painosta.

Kyösti Skyttä, Wikipedia (fi) 

Tamminiemessä presidentti Urho Kekkonen kartoittaa Suomen asemaa kansainvälisessä yhteisössä. Teos on yhteenveto Suomen turvallisuuspolitiikasta, syvällinen analyysi siitä mitä Paasikiven-Kekkosen linja on ja mitä se ei ole. Se on presidentti Kekkosen pitkän valtiomiesuran kokemusten tilitystä, jota ryydittää kirpeä tyyli ja joka avaa kerta kerran jälkeen uusia näköaloja. (Takakansiteksti)

Miksi presidentti Kekkosen sairaus yllätti kansakunnan? Miksi hän ei saanut lähteä aikaisemmin eläkkeelle? Kuinka presidentin kuntoa ja hänen mahdollisuuksiaan hoitaa virkaansa pyrittiin salaamaan? Mitkä olivat presidentin omat mielialat ja tunnelmat? Mitä tapahtui Urho Kekkoselle? Siinä muutamia niistä kysymyksistä, jotka yhä pakottavammin nousivat ihmisten mieliin syksyllä 1981. Selvittämättömät kysymykset saavat tässä teoksessa vastaansanomatonta valaistusta. Kirja on kertomus tapahtumien kulusta ja kulissien takaisesta valtapelistä. Sen ensimmäiset episodit eletään jo 1970-luvun puolivälissä. Kiihtyvä tapahtumien sarja huipentuu syksyn 1981 historiallisiin ja dramaattisiin hetkiin ja vaimenee lopulta Tamminiemen viimeiseen lipunlaskuun. Pentti Sainio on vastauksia etsiessään tarttunut jokaiseen johtolankaan ja seurannut niitä tutkivan toimittajan ottein päähän saakka. Hän on haastatellut presidentin miehiä, poliittisen elämän johtajia ja tavannut presidentin läheisiä ystäviä. Teos valottaa seikkaperäisesti presidentin toimiin liittyviä inhimillisiä piirteitä sekä lähipiirin hämmennystä asioiden kulkiessa vääjäämättömästi kohti presidentin eroa syksyllä 1981. (Takakansiteksti)

Kirjailija

Pentti Sainio (s. 1950 Kuopio) on suomalainen toimittaja ja tietokirjailija. Nykyään Paltamossa asuva Sainio valmistui Sanoman toimittajakolusta vuonna 1976 ja on sen jälkeen työskennellyt muun muassa Helsingin Sanomissa, Turun Sanomissa, Pohjolan Sanomissa ja Avussa. Hän on opiskellut myös Kadettikoulussa sekä yleistä historiaa Helsingin yliopistossa. Sainio on julkaissut yhdeksän kirjaa, jotka edustavat lähinnä paljastuskirjallisuutta ja tutkivaa journalismia.

Pentti Sainio, Wikipedia (fi)

Teokseen Linjaviitat on koottu presidentti Mauno Koiviston kannaottoja ulkopolitiikasta ja kansainvälisistä kysymyksistä vuosina 1979-1983. 

Vuosisatani 1 on presidentti Urho Kekkosen omaelämäkerrallinen muistelmateos. Presidentti Urho Kekkonen suunnitteli kolmiosaista muistelmasarjaa, josta hän ehti julkaista vain ensimmäisen osan, vuoteen 1936 ulottuvan Vuosisatani 1.