Merirosvoja ja keisareita selvittää kansainvälisen terrorismin kuvioita. Päivitetty versio Chomskyn klassisesta terrorismin analyysistä tutkii USA:n roolia Lähi-idässä ja paljastaa, miten mediaa käytetään manipuloimaan yleistä mielipidettä terrorismista. Teos sisältää alkuperäiset osiot Iranista ja Libyan pommituksista. Uusissa luvuissa käsitellään lokakuussa 2000 alkanutta Palestiinan toista intifadaa, syyskuun yhdennentoista 2001 tapahtumien vaikutusta USA:n ulkopolitiikkaan Lähi-idässä, sekä terrorismin havainnointia ja kuvailua tuon päivämäärän jälkeen. Muista myös Noam Chomskyn kaksi muuta tuoretta tietopokkaria: Mediakontrolli & Valta ja terrori, ja William Blumin hättkähdyttävä USA-historiikki Roistovaltio. (Takakansiteksti)

Kirjailija

Noam Chomsky (s.1928 Philadephia, USA) on yhdysvaltalainen kielitieteilijä, filosofi, kognitiotieteilijä, historioitsija, loogikko, yhteiskuntakriitikko ja poliittinen aktivisti. Chomsky on merkittävä henkilö analyyttisessa filosofiassa ja yksi kognitiotieteen perustajista. Chomskya on kuvattu ”modernin kielitieteen isäksi”. Hän on viettänyt yli puoli vuosisataa Massachusettsin teknillisessä korkeakoulussa (MIT), jossa hän on kielitieteen emeritusprofessori. Chomsky on kirjoittanut yli 100 kirjaa eri aiheista kuten kielitieteet, sodat, politiikka ja media. Ideologisesti hän sijoittuu anarkosyndikalismiin ja anarkososialismiin. Hän on myös yksi maailman siteeratuimmista tutkijoista ihmiskunnan historiassa.

Noam Chomsky, Wikipedia (fi)

Pääsiäissaaren kivipatsaiden arvoitus ratkeaa – seikkailu, joka miltei hypnotisoi lukijan. Melkein uskomaton nykypäivän seikkailu: arkitoden keskeltä paljastuu outo maailma, jossa salaperäiset luolat jatkuvat syvälle maan alle, jossa pellolta tai rantajyrkänteeltä voi tulla esiin taikaluolan suuaukko, jossa vuosisatoja mykkinä maanneet kivipatsaat kohoavat seisomaan kertoen tutkijalle menneiden aikojen salaisuuksia, ja saaren säyseä pormestari osoittautuu vanhat taiat hallitsevaksi mahtimieheksi... Thor Heyerdahl johdattaa meidät seikkailuun, joka jännityksessä ja näköalojen laajuudessa vieläpä voittaa hänen ”Kon-Tiki”-kuvauksensa. Ken lukee, hän näkee – eikä pety (Kai Laitinen, HS). (Takakansiteksti)

Kirjailija

Thor Heyerdahl (1914 Larvik, Norja – 2002 Colla Micheri, Italia) oli norjalainen etnografi, joka tuli tunnetuksi Kon-Tiki retkikunnan yhteydessä vuonna 1947. Retkikunnan tarkoitus oli osoittaa, että muinaiset kansat saattoivat tehdä pitkiä merimatkoja. Heyerdahl erikoistui Oslon yliopistossa eläinlääketieteeseen, mutta opiskeli myös maantiedettä. Vuonna 1953 Heyerdahl teki tutkimusmatkan Galapagos-saarille ja vuosina 1955-56 Pääsiäissaarelle.

Thor Heyerdahl, Wikipedia (fi)

Onni Palaste, Rukajärven sissit.  Legendaarinen kuvaus Pohjois-Suomen ja Kainuun miesten, viidensadan valiosissin, hurjasta tuhoamisretkestä Itä-Karjalan korvessa. Rukajärven sissit on ilmestymisestään lähtien 1967 ollut yksi suosituimmista sotakirjoista. 

Kirjailija

Onni Palaste (1917 Kiuruvesi – 2009 Helsinki) oli tuottelias suomalainen sotakirjailija, ja genressään yksi maan tunnetuimmista. Palasteella on laaja lukijakunta. Hänen tuotantoonsa kuuluu 19 teosta. 

Onni Palaste, Wikipedia (fi)

Kansankirjallisuus oli 1800-luvun uudelle suomalaiselle kirjalliselle kulttuurille ja kansalliselle heräämiselle luonteenomainen ilmiö. Suomenkielistä kirjallisuutta alettiin tietoisesti kehittää, ja sillä ajateltiin olevan tärkeä kansallinen tehtävä. Kansan hallussa oleva kulttuuripääoma, kieli ja kokemusmaailma tahdottiin saada fennomaanien suuren hankkeen käyttöön. Syntyi käsite ’kansankirjailija’. Se tarkoitti kansan parista tulevaa oppimatonta henkilöä, joka kirjoitti uutta alkuperäistä suomalaista kirjallisuutta varsinkin kansaa varten ja kansan oloista. Hän oli vastakohta kirjallisuuden kansainvälistymiselle ja ulkomaisen modernin kirjallisuuden ilmiöiden leviämiselle Suomessa. Kansankirjallisuus synnytti kansan ja sivistyneistön välille uuden kaksisuuntaisen kommunikaatioväylän, jonka ansiosta kansan merkitys kirjallisuudessa ja kulttuurissa muuttui. Kansa pääsi osalliseksi sivityneistön aiemmin yksin hallitsemasta kulttuurista ja otti paikan kehittyvässä kirjallisuusinstituutiossa. Fennomaaninen sivistyneistö puolestaan sai tilaisuuden tutustua kansaan, joka oli sen toiminnan perusta. Tämän suomenkielisen kirjallisuuden syntyyn liittyvän ilmiön vaikutukset näkyvät nykypäiviin asti. (Takakansiteksti)

Kirjailija

Pertti Lassila (s.1949) on suomalainen kirjallisuudentutkija ja  kirjallisuuskriitikko sekä Helsingin yliopiston kotimaisen kirjallisuuden dosentti. 

Pertti Lassila, Wikipedia (fi)

Kekkonen on tasavallan toinen suuri presidentti ja vartailtavissa vain marsalkka Mannerheimiin, itsenäisyyden hankkijaan ja pelastajaan. Kekkosen osuus itsenäisyyden ja puolueettomuuden luojana ja säilyttäjänä taas teki mahdolliseksi sen taloudellisen kasvun jonka tuloksena meillä on talouden alalla menestyvä Suomi. Kekkonen on modernin Suomen luoja. Erityisesti talousmiehenä hän oli vuosikymmenten halki ratkaisevan tärkeä, mutta kiitokseksi niiltä joille hän hankki tilaukset idästä ja antoi vuorineuvoksen arvonimen hän sai pirullista piikittelyä. Kekkonen oli vuosikymmenten halki sitä mitä Koivisto yritti, sekä Suomen Pankissa että pääministerinä ja sitten myös presidenttinä: talouden johtava henkilö. Koiviston perustuslain rikkomus rahalakia vastaan oli niin ilmeinen että Koiviston piiri tarvitseen Kekkosen väitettyjä rikkomuksia pestäkseen hänen seuraajansa rikkomukset puhtaiksi. Myös sen kaltainen rikos perustuslakia vastaan kuin on inkeriläisten selittäminen paluumuuttajiksi tarvitsee Kekkosen väitettyjä ylikäymisiä, jotta niistä yhdessä tulisi maan tapa. (Takakansiteksti) 

Kirjailija

Paavo Haavikko (1931 Helsinki – 2008 Helsinki) oli suomalainen kirjailija, runoilija ja kustantaja. Haavikko julkaisi yli 70 teosta. Hänen runokokoelmiaan on käännetty 12 kielelle. Haavikkoa pidetään yhtenä Suomen merkittävimmistä 1900-luvun jälkipuolen kirjailijoista ja runoilijoista. Haavikko kirjoitti runouden lisäksi lähes kaikkia kirjallisuuden lajeja. Haavikko oli paitsi kirjailija ja kustantaja, myös liikemies kiinteistö- ja metsäkauppa-alalla. Haavikko toimi kustannusosakeyhtiö Otavan kirjallisena johtajana 1967–1983 ja hän oli myös Otavan, Yhtyneet Kuvalehdet Oy:n ja Rautakirja Oy:n johtokuntien jäsenenä 1970-luvulla. Hänelle myönnettiin akateemikon ja Helsingin yliopiston kunniatohtorin arvonimet, mutta hän ei itse käyttänyt niitä. Haavikko perusti 1975 kustannusyhtiö Art Housen, jonka siipien suojaan tuli myöhemmin myös Jalava-kirjakustantamo.

Paavo Haavikko, Wikipedia (fi) 

Rautkallio Hannu, Novosibirskin lavastus – Noottikriisi 1961

• Oliko lokakuun 30. päivän 1961 nootti saanut alkunsa Suomesta?
• Oliko Novosibirskin neuvotteluihin johtanut kehitys suuren luokan lavastus?
• Mikä Urho Kekkosen todellinen asema oli Moskovan silmissä?

Hannu Rautkallio on päässyt ensimmäisenä suomalaisena tutkijana tutustumaan NKP:n keskuskomitean laajaan arkistoon. Kaikki Neuvostoliiton elimet, niin puolue- kuin valtiollisetkin elimet, olivat velvollisia panemaan täytäntöön keskuskomitean siheeristön ja politbyroon päätökset. Niiden piiriin kuului myös lokakuun 30. päivän nootti, ja Urho Kekkosta koskevat NKP:n ohjeet. Tämä kirja muuttaa tähänastiset käsityksemme Suomen ja Neuvostoliiton suhteista ja Urho Kekkosen historiallisesta roolista. (Takakansiteksti)

Kirjailija

Hannu Rautkallio (s. 1944, Turku) on suomalainen dosentti, historiantutkija ja kirjailija. Koulutukseltaan hän on valtiotieteen tohtori (1977). Hän on tutkinut muun muassa sotasyyllisyysoikeudenkäyntiä, Kekkosen idänpolitiikkaa ja juutalaisten jatkosodan aikaisia luovutuksia. Rautkallio on toiminut vapaana poliittisen historian tutkijana vuodesta 1986 ja poliittisen historian dosenttina Tampereen yliopistossa vuodesta 1989.

Hannu Rautkallio, Wikipedia (fi)

Suomi Juhani, Urho Kekkonen 1936-1944 Myrrysmies. Urho Kekkonen kasvoi tulevien tehtäviensä mittaiseksi valtiomieheksi ankarana, vaikeana aikana. Vuonna 1936 vastavalmistunut tohtori nousi näyttävästi valtakunnan politiikkaan, kansanedustajaksi ja valtioneuvoston jäseneksi, mutta joutui sitten syrjään, jopa vainotuksi, ja luokiteltiin jo poliittisesti kuolleeksi. Syksyllä 1944, kun katkeran sodan jälkeen oli otettava vastuu, Kekkonen kohosi takaisin hallitukseen ja J.K. Paasikiven työtoveruuteen itsenäisen Suomen historian ehkä raskaimpana aikana. Näistä vuosista tämä teos kertoo runsaasti uutta tietoa, kumoaa myyttejä, muuttaa ja täsmentää kuvaa sekä Kekkosesta että Suomen historian ratkaisevista vaiheista. Teos perustuu runsaaseen koti- ja ulkomaiseen lähdeaineistoon, muun muassa Kekkosen ja Paasikiven yksityisarkistoihin, joiden aineistoon tutustutaan nyt käsiteltävän ajanjakson kohdalta ensi kerran. (Takakansiteksti)

Kirjailija

Juhani Suomi (s. 1943 Helsinki) on ulkoasiainneuvos sekä historiantutkija, joka tunnetaan erityisesti tasavallan presidentti Urho Kekkosen elämäkerran kirjoittajana. Hän on koulutukseltaan valtiotieteen tohtori. Presidentti Martti Ahtisaari myönsi hänelle professorin arvonimen vuonna 1997.

Urho Kekkonen, Wikipedia (fi) 

Juhani Suomi, Wikipedia (fi)

Hakanen Yrjö, Kansallinen etu ja eheyttäminen – Urho Kekkosen yhteiskunnallisen ajattelun lähteillä

"Urho Kaleva Kekkosen elämänkaaressa ovat poikkeuksellisella tavalla tiivistyneet keskeiset Suomen yhteiskunnallista kehitystä tällä vuosisadalla leimanneet piirteet. Hänen nousussaan Lepikon torpasta Tamminiemeen havainnollistui samalla muutos takapajuisesta maatalousmaasta kehittyneeksi kapitalistiseksi teollisuusyhteiskunnaksi..." "Pyrin seuraavassa etsimään Urho Kekkosen yhteiskunnallisen ajattelun kehityslinjoja, sen juuria ja lähteitä, sille ominaista logiikkaa ja argumentaatiota sekä sen yhteiskunnallista ja ideologista merkitystä." (Lainauksia teoksen ensimmäisestä luvusta)  

”Kun tulin tasavallan presidentin toimeen päätin, että jokaiseen vähänkin järkevään presidentille osoitettuun kirjeeseen on asianomaisen saatava minulta vastaus.” - Urho Kekkonen. Tämä kirja on ensimmäinen osa kokoelmasta, joka sisältää Urho Kekkosen kirjeitä ja kirjoituksia vuosilta 1956-1975. Presidentti Kekkonen kertoo kirjan esipuheessa tarttuneensa kynään joskus ehkä liiankin sypäkästi, ei suinkaan antamisen ilosta eikä turhan takia, vaan torjuakseen hänen poliittisesta toiminnastaan esitettyjä virheellisiä tietoja ja vääristeltyjä päätelmiä. Presidentti Kekkonen on halunnut liittää kokoelmaan myös vastauksia kansalaisten kirjeisiin sekä joitakin hänen hyville ystävilleen osoitettuja enemmän tai vähemmän hellävaraisia vastaus- ja kannanottokirjeitä. (Takakansiteksti)

Onko Kekkonen tuntematon? Varmasti – jokaiselle joka ei muista, että hän on yksi meistä: syntynyt metsätyömiesperheeseen poikana jossakin sisä-Suomessa, käynyt vaihtelevalla menestyksellä koulua, heilunut erilaisissa töissä kesäisin, lähtenyt opiskelemaan, tavannut ”sen oikean” ja mennyt naimisiin... Mutta lisäksi Kekkonen on elänyt nuoren kansakunnan kirjavat vaiheet vapaussodasta kielitaisteluun, Mäntsälän kapinasta talvisotaan, jatkosodasta ”vaaran vuosien” kautta Etykiin tiiviimmin kuin kukaan. Jos me kuljemme Kekkosen matkassa vapaussodasta tähän päivään, olemme koko ajan itsenäisen Suomen keskeisten tapahtumien näyttämöllä. Ja silti koko ajan tunnemme, miten ”tavalliset ihmiset” asiat kokevat. (Takakansiteksti)

Kirjailija

Kyösti Skyttä (1925 Viipuri – 1982 Helsinki) oli suomalainen toimittaja ja kirjailija. Hän syntyi karjalaiseen evakkoperheeseen, joka muutti sodan takia Imatralle. Hän kirjoitti sukunsa ensimmäiseksi ylioppilaaksi vuonna 1945, ja pääsi opiskelemaan Helsingin yliopistoon ja valmistui valtiotieteen kandidaatiksi vuonna 1951. Hänestä tuli idearikas ja aktiivinen yhteiskunnallinen keskustelija. Hänen ensimmäinen kirjansa oli Isänmaata etsimässä (1961). Talvella 1968 Kirjayhtymä pyysi häntä kirjoittamaan kirjan Urho Kekkosen elämästä ja poliittisesta toiminnasta. Kirjat Presidentin muotokuva I ja II valmistuivat 1969 ja 1970 ja niistä otettiin hyvän menekin ansiosta useita painoksia. Taustalla oli laaja kirjallinen lähdeaineisto, jonka lisäksi tekstiä elävöittävät monien haastateltavien kertomat yksityiskohdat ja sattumukset. Myös Kekkonen suhtautui hankkeeseen suopeasti ja antoi valaistusta moniin asioihin. Vuonna 1971 hän sai valmiiksi kirjan Ei muuta kunniaa sotasyylliseksi tuomitusta ja siihen asti paljolti vaietusta presidentti Risto Rytistä. Teoksesta otettiin peräti kuusi painosta.

Kyösti Skyttä, Wikipedia (fi)