Heinolan pitäjän kirkonmäellä tungeksi kansaa tammikuisena pakkasaamuna vuonna 1853. Ensimmäistä kertaa miespolveen Suomen suuriruhtinaskunnassa oli pystytetty mestauslava. Teloitettavaksi talutettiin 26-vuotias lukutaidoton renki Juhani Adaminpoika. Hän oli murhannut 12 ihmistä – tiettävästi enemmän kuin kukaan aiempi tai myöhempi suomalainen rikollinen. Pyöveli kuitenkin pysäytti kirveensä tuuman päähän Juhanin kaulasta. Viimeinen rauhanajan mestaus muuttui elinkautiseksi tuomioksi, ”elävältä muuraukseksi” pieneen selliin. Suomen ainoa sarjamurhaaja kertoo tositarinan kerjäläispojasta, josta varttui irtolainen, varas, vankikarkuri ja tappaja. 1800-luvun Suomessa rikollisuus versoi yhteiskunnallisesta epätasa-arvosta, eikä Juhani muistuta nykyviihteen kuvaamia sarjamurhaajia. Suomen historiassa hän on sekä rikostensa että rangaistuksensa takia ainutlaatuinen hahmo. Juhani Adaminpojan kautta avautuu näkymä 1800-luvun arkielämään: köyhiin korpimökkeihin, paloviinanhuuruisiin nujakoihin, sensuurin kahlitsemaan tiedonvälitykseen ja yhteiskuntaan joka horjuu teollistumisen kynnyksellä. (Takakansiteksti)

Kirjailija

Teemu Keskisarja (s. 1971) on filosofian tohtori ja Suomen ja Pohjoismaiden historian dosentti Helsingin yliopistossa. Hän on tutkinut muun muassa rikollisuutta, suomalaisuus-liikettä, talouden kohtalonhetkiä ja sotahistoriaa. Hänelle on myönnetty muun muassa Tiedonjulkistamisen valtionpalkinto ja Vuoden historiateos -palkinto.

Teemu Keskisarja, Wikipedia

Teemu Keskisarja, 375 humanistia -sivusto, Helsingin yliopisto