Pienen kaupungin kulttuuritapaus, kesärieha: pop-musiikkia nuorisolle, bingo ja tangotanssit työläisille, taidepaneeleja niille, jotka niistä välittävät. On tarkoitus luoda matkailuperinnettä ja korostaa demokraattista yhteishenkeä. Tähän maisemaan poikkeavat kiistelty televisiojulkkis Tania ja surupukuinen nainen, toinen ohjelmaan kuuluvana laulutähtenä, toinen siten kuin tienvarren surupukuinen aina ilmestyy. Paikkakuntalaiselle Juhanille nämä kaksi merkitsevät pakoa arjesta. Kun kesäyö päättyy, juhlijoiden tiet eroavat. Mitä jäi ja kenelle? Surupukuinen nainen on hilpeänhaikea kirja kaikista nykyasioista. Kaipainen sivaltelee jälleen puolelle ja toiselle, herättää joukon kirpeitä kysymyksiä – kenellä on oikeus ja mihin – miksi unelma jää monelta tavoittamatta, yhteiskunnassa, jossa tasa-arvo on vain katteeton fraasi ja kesäyö ainoa portti ”rakastuneen, runoilijan ja hullun” vapauteen. (Takakansiteksti)

Kirjailija

Anu Kaipainen (1933 Muolaa - 2009 Helsinki) oli suomalainen kirjailija. Kaipainen kirjoitti ylioppilaaksi 1951 Helsingissä Kallion yhteiskoulusta ja valmistui filosofian maisteriksi Helsingin yliopistosta 1955. Esikoisromaani Utuiset neulat ilmestyi vuonna 1960. Kaipainen kirjoitti runojen ja romaanien lisäksi lukuisia näytelmiä ja tv-näytelmiä. Hänen tunnetuin laulutekstinsä on Tangokuningas-näytelmään kirjoitettu Nuoruustango. 

Anu Kaipainen, Wikipedia (fi)