Hyvä kokemus omasta itsestä saa alkunsa siitä, mitä isän ja äidin katse kertoo pienelle vauvalle. Vanhemmat hyväilevät ja silittelevät vauvaa ja välittävät sille kuvan, että se on kokonaan hyvä. Psyykkisessä mielessä ’kokonaan hyvä’ on ihminen, jota rakastetaan vihaisena ja epätäydellisenäkin ja ilman ehtoja. Lastenpsykiatri Jari Sinkkonen kuvaa kirjassaan persoonallisuudenkehityksen kulkua, mielen talon rakentumista. Pieni rakenteilla oleva talo on alttiina kaikenlaisille luonnonvoimille; niistä vaarallisimpia on torjutuksi tuleminen. Jari Sinkkonen vastustaa kolkkoa perisuomalaista tapaa kieltää vauvan ”liiallinen” helliminen ja sylissä pitäminen. Mikä on liikaa? Ei pientä lasta voi koskaan pitää liian hyvänä. Kirjan jälkimmäisessä osassa käsitellään ajatonta ja aina ajankohtaista narsismia. Antiikin kauniilla ja onnettomalla Narkissos-nuorukaisella, joka näki vain oman peilikuvansa, on nykyisin paljon hengenheimolaisia. Kirjoittaja antaa kaksi koskettavaa esimerkkiä narsistisista lapsista: toinen on hylkäämisiä ja laiminlyöntejä kokenut poika, toinen pilalle hemmoteltu tyttö. Voidaankin puhua kokonaisesta narsistisesta kulttuurista, jonka tyypillisiä piirteitä ovat rahan, menestyksen ja suorittamisen yliarvostus, vaikeus odottaa, tarve saada kaikki heti. Tähän liittyy auktoriteetin kieltäminen. Erityisesti isän mitätöiminen on narsistiselle kulttuurille ominaista. Jari Sinkkosen edellinen kirja Pienistä pojista kunnon miehiä (WSOY 1990) on herättänyt runsaasti huomiota. (Takakansiteksti)

Kirjailija

Jari Sinkkonen (s. 1951, Kontiolahti) on lastenpsykiatrian erikoislääkäri ja lääketieteen tohtori. Hän on Pelastakaa Lapset ry:n ylilääkäri. Hän on aktiivinen osallistuja kasvatusta, lastensuojelua ja lasten kehitystä koskevassa keskustelussa. Erityisesti hän on pitänyt esillä poikalasten kohtaamia haasteita. Hän sai vuoden 2008 Kirkon tiedonvälityspalkinnon ja vuonna 2009 Suomen tietokirjailijat ry:n Tietokirjailijapalkinnon.

Jari Sinkkonen, Wikipedia (fi)