Teollisuusneuvos Heikki Laakarinne on aina ollut omapäinen mies, ainakin perheensä mielestä. Kun hän suuren leikkauksen edellä ryhtyy mielikuvitukselliseen urakkaansa, ei perheen päivittelyllä ole loppua. Mutta minkäs itsepäiselle miehelle mahtaa. Urakkansa keskellä Heikki Laakarinteellä on aikaa muistella menneitä ja palata sen päätettyään konkreettisestikin lapsuutensa maisemiin, joista aikoinaan katkeruuden vallassa lähti ja jonne ei aikonut palata ennen kuin nuoruudenaikaiset nöyryytykset olisi monenkertaisesti korvattu. Lapsuudenmaisemiinsa Heikki Laakarinne ei suinkaan palaa yksin; hänellä on mukanaan kaunis kumppani, joka on hänelle tarpeellinen apu ja lohtu kotikylän maisemien ja ihmisten pakahduttavan kohtaamisen hetkellä. Ja kun matka on tehty, on Heikki Laakarinne valmiskohtaamaan myös sekä leikkauksen että perheensä uudistuneena miehenä. Vaikka tarkkaavainen lukija voi löytää romaanin päähenkilön, teollisuusneuvos Heikki Laakarinteen, ja Iijoki-sarjan Kalle Päätalon elämänvaiheista joitakin yhtymäkohtia, on kyseessä silti itsenäinen, kuvitteellinen romaani. Se kertoo vakuuttavasti ja todenmukaisesti niistä unelmista, joita pitkän päivätyön tehneellä miehellä aikoinaan oli, ja siitä miten nuo unelmat toteutuivat. (Takakansiteksti)

Kirjailija

Kalle Päätalo (1919 Taivalkoski – 2000 Tampere) oli tunnettu suomalainen kirjailija. Päätalo tunnetaan parhaiten omakohtaisiin kokemuksiin perustuvista Koillismaa- ja Iijoki-sarjoista, joista jälkimmäinen on omaelämäkerrallinen teos. Päätalon tuotanto sisältää 39 romaania, kolme näytelmää ja kertomuskokoelmaa. Päätalo kuvasi teoksissaan usein metsä- ja rakennustöitä, joista hänellä oli paljon omakohtaisia kokemuksia. Päätalon koko tuotanto kertoo köyhyydestä ja kurjuudesta, rehellisellä työllä kunnon elinmahdollisuuksien puolesta ponnistelevasta kansanosasta.

Kalle Päätalo, Wikipedia (fi)