Nuori lehtinainen Åsne Seierstad oleskelee Afganistanissa talibanien kukistumisen jälkeen. Hän tutustuu Kabulissa kirjakauppias Sultan Khaniin ja saa idean kirjoittaa kirjan hänen perheestään: tavallisista ihmisistä muutosten kourissa. Åsne saa asua kirjakauppiaan kotona kevään 2002 ja tutustua perheenjäseniin – Khanin kahteen vaimoon, lapsiin ja muihin sukulaisiin. Hän käy naisten kanssa basaarissa, kylpylässä, kauneushoitolassa ja häissä. Miesten kanssa hän saa oleskella vapaasti esimerkiksi kirjakaupassa ja käydä matkoilla. Vaalea norjatar herättäisi suhteetonta huomioita, ja siksi Åsne pukeutuukin yleensä kaiken peittävään burqaan, jonka ristikon takaa hän saattaa rauhassa tarkkailla ympäristöään. Kirja kertoo kielletystä rakkaudesta, järjestetyistä avioliitoista, rikoksista ja rangaistuksista, ankarista säännöistä ja nuorten kapinoinnista. Åsne Seierstadin haastattelemista ihmisistä syntyy kuva kansasta, joka yrittää vapautua sotaisesta menneisyydestään ja rakentaa parempaa tulevaisuutta. (Takakansiteksti)

Kirjailija

Åsne Seierstad (s. Oslo, Norja) on norjalainen freelancetoimittaja ja kirjailija, joka tunnetaan erityisesti sota-alueiden kuvauksistaan. Seierstad on työskennellyt freelancetoimittajana norjalaisille ja ulkomaisille lehdille. Hän on toiminut kirjeenvaihtajana Venäjällä ja Kiinassa. Ensimmäiset sotajuttunsa hän teki Kosovosta ja on sen jälkeen raportoinut Afganistanin ja Irakin sodista. Hänen teoksensa Med ryggen mot verden (2000) käsittelee Serbiaa. Kabulin kirjakauppiaassa hän kertoo afgarnistanilaisen kirjakauppiaan ja tämän perheen arjesta. Satayksi päivää on kuvaus Irakin sodasta ja Groznyin enkelit raportti Tšetšenian murhenäytelmästä.  Suomeksi kesäkuussa 2014 ilmestyneessä teoksessa Yksi meistä hän kertoo Utøyan saaren norjalaisesta joukkomurhaajasta.

Åsne Seierstad, Wikipedia (fi)