Vilhelm Moberg on Ruotsin luetuin kirjailija, joka on saavuttanut teoksillaan laajaa kansainvälistä kuuluisuutta. Hänen merkityksellisimpiin teoksiinsa kuuluu mittava romaani Maastamuuttajat, joka käsittelee siirtolaisuutta Ruotsista Yhdysvaltoihin 1800-luvun puolivälissä. Maastamuuttajat on tiivistä, suurimittaista kerrontaa. Moberg kuvaa smoolantilaisia taloipoikia ja renkejä karusti ja realistisesti, mutta myötätuntoisen lämpimästi. Henkilöt ovat todellisia, kirkonkirjojen lehdiltä ja historiasta poimittuja. Maastamuuton syitä olivat köyhyys, velat ja katovuodet, ankarat lait ja tyytymättömyys vallitseviin oloihin. Maastamuuttajien mieliin olivat syöpyneet vapaata maata ylistävät kulkupuheet ja lentolehtisten tekstit: valtameren toisella puolella oli rikas maa, jossa renkikin on vapaa. Niinpä Ljuderin pitäjästä lähti huhtikuussa 1850 kuusitoista ihmistä kohti tuntematonta kohtaloa pienellä priki Charlottalla, joka on tungokseen asti täynnä muitakin maastamuuttajia. Siirtolaisten johtajana oli Karl Oskar, rehti ja toimelias mökinpoika. Hän lähti vaihtaakseen kiviset peltonsa aaltoileviin viljavainioihin. Hänen veljensä Robert sen sijaan oli ailahtelevainen haaveittensa vanki, jota ajoi matkaan hillitön vapaudenjano. Karl Oskarin vaimo Kristina oli hauras ja pehmeä; pitkä ja vaivalloinen merimatka oli vähällä viedä häneltä hengen – kahdeksan maastamuuttajaa ei koskaan nähnyt vastarantaa. Mobergin tunnustettu kansankuvaus on tässä romaanissa parhaimillaan. Se on jykevää ja karua mutta uhkuu voimaa ja elämää samaan tapaan kuin Väinö Linnan kerronnassa. (Lieveteksti)

Kirjailija

Vilhelm Moberg (1898 Algutsboda, Smoolanti – 1973 Väddö) oli ruotsalainen kirjailija. Hänet tunnetaan parhaiten neliosaisesta teossarjasta Maastamuuttajat, joka kertoo ruotsalaisperheestä, joka joutui muuttamaan pientilalta Smoolannista Minnesotaan vuonna 1850. Ensimmäinen osa, Maastamuuttajat (Utvandrarna, 1949), kertoo Karl Oskar Nilsonin perheen muutosta Ljuderin pitäjästä Smålannista Pohjois-Amerikkaan vuoden 1848 nälkävuoden jälkimaininkien ajamana. Toinen osa Uuteen maahan (Invandrarna, 1952) saattaa matkalaiset kohteeseensa Ki-Chi-Saga-järven (nyk. Chisago Lake) rannalle Minnesotaan samana vuonna. Kolmas osa Raivaajat (Nybyggarna, 1956) kertoo perheen vaiheista ensimmäisinä Pohjois-Amerikan vuosina. Neljäs osa, Viimeinen kirje Ruotsiin (Sista brevet till Sverige, 1959) yltää Yhdysvaltojen sisällissodan (1861-1865) ja Minnesotaan voimakkaasti vaikuttanen Sioux-intiaanien verisen kapinan (Dakota-sota, 1862) yli aina vuoteen 1890, jolloin kirjan nimihenkilön naapuri, vielä ruotsia taitava vanha isäntä, kirjoittaa Ruotsiin viimeisen kirjeen kertoakseen Karl Oskarin nukkuneen tästä elämästä. Ruotsiksi neliosaisena ilmestyneen sarjan kolme ensimmäistä osaa jaettiin suomenkielisinä käännöksinä osiin 1 ja 2, jolloin kirjasarjasta tuli seitsenniteinen. Tyypillistä Mobergin proosalle on pienen ihmisen sankaruus ja voimakkaasti aikalaisten vaiheisiin eläytyvä rikas kerronta.

Vilhelm Moberg, Wikipedia (fi)