”Onnen antimissa on syvästi eletty lapsuus, josta voimaa säteilee myös täyteen mieheyteen, saanut ilmaisunsa. Koskenniemi hämmästyttää lukijansa ei ainoastaan sillä runollisella loistolla ja sanallisen kosketuksen herkkyydellä, millä hän elävöittää sielunsa himmeimmät taustamaisemat, vaan ennen kaikkea sillä lähimain ainutlaatuisella psykologisella terävyydellä, millä hän on kyennyt jäsentämään ja selittämään nämä ajanjaksot. Koko kirjassa herättää huomiota Koskenniemen huumori, joka ei ole pelkästään älykästä leikinlaskua, vaan syvää totisista tunnoista kumpuavaa ja juuri siksi niin vapauttavaa. Tämä huumori luo häviämättömän valokehän teoksen pienimpäinkin tapausten ympärille. Harva teos tuottaa lukijalle niin välitöntä ja yhtämittaista nautintoa kuin nämä eloisat varhaisnuoruuden muistelmat. V.A. Koskenniemen Onnen antimet on syvästi runollinen, näkemyksiltään viisas, valloittava ja lämmin kirja.” – Kaarlo Marjanen, US. (Lieveteksti)

Kirjailija

V. A. Koskenniemi (1885 Oulu – 1962 Turku) oli suomalainen runoilija, sanomalehtitoimittaja, kirjallisuustieteen professori ja akateemikko. Hän oli 1920-30-lukujen suosituin suomalainen runoilija. Koskenniemi teki voimakkaan läpimurron runoilijana esikoiskokoelmallaan Runoja (1906). Kaikkiaan hänen tuotantonsa käsittää kymmenen runokokoelmaa. Hänen runouttaan leimaavat toisaalta eurooppalainen kulttuuriperintö, etenkin 1800-luvun romanttinen lyriikka ja antiikin mytologia, toisaalta kansalliset ja isänmaalliset aiheet. 

V.A. Koskenniemi, Wikipedia (fi)