Läsnä, riisuttu, puhdas on uskontoantropologinen tutkimus naisten ja kuoleman ikiaikaisesta liitosta. Kärsivän ja kuolevan ihmisen vierelle – lähelle hänen ruumistaan – asettuu lähes aina ja kaikkialla nainen. Nainen jää, suree ja itkee. Tämä kaikki kiteytyy kristilliseen Pietàan hahmoon: nöyrään ja hurskaaseen Neitsyt Mariaan kuolevan poikansa vierellä. Myös nykykulttuurissamme suurin osa kuolevien hoitajista on naisia. Omaksuuko moderni saattohoitajakin kuolevan vierellä Pietàan omalaatuisen passiivisen asennon? Läsnä, riisuttu, puhdas kysyy, onko kuolevan hoitamisessa itsessään, kuolettamisessa, jotakin olennaista sellaista, mikä saattaisi auttaa ymmärtämään kuoleman ja naisen sidosta. Tekstitutkimusta ja etnografiaa yhdistelevä työ kääntyy kohti suomalaista kuolettajaa. Kuolettaminen on tilanne, jossa kaksi subjektia kohtaavat toisensa eräässä ihmiselämän perustavassa ruumiillisessa ääritilanteessa. Mikä on asenne ja asento, jota tuo tilanne kuolettajalta vaatii? Vastausta etsitään ruumiinfenomenologian lähtökohdasta. Kuolettajien kirjoituksissa ja saattokotietnografiassa vaadittu asento piirtyy aidoksi ja paljaaksi paikalla- ja läsnäoloksi kuolevan vierellä. Tarjoaako ”läsnäolon” analyysi avaimen naisen ja kuoleman kysymyksen raottamiseksi – ja jos tarjoaa, millaisen? Mistä kaikesta kuolettajanaisen riisutussa läsnäolossa oikeastaan on kysymys? Työ tarkastelee tätä perinteen ja nykyajan leikkaukseen sijoittuvaa teemaa niin ymmärtäen kuin kriittisestikin. (Takakansiteksti)

Kirjailija

Terhi Utriainen (s. 1962) on uskontotieteilijä ja kirjailija. Tieteellisten julkaisujen ja artikkeleiden lisäksi hän on julkaissut kaksi romaania ja yhdessä poikansa kanssa runokirjan. Hänen toinen romaaninsa Välimatkoja oli Runeberg-palkintoehdokkaana.

Terhi Utriainen, Wikipedia (fi)