Kun Sy Levin pitkän matkansa jälkeen astuu junasta, hän on vakaasti päättänyt hylätä entisen alkoholinhöyryisen menneisyytensä ja aloittaa uuden elämän – uudessa ympäristössä, uusien ihmisten joukossa, uudessa toimessa. Sattuma on näet heittänyt hänet pienen maalaisyliopiston äidinkielen lehtoriksi ja tarjonnut hänelle kaivatun mahdollisuuden päästä akateemiselle uralle. Mutta tie helvettiin on kivetty hyvillä päätöksillä. Levin tulee huomaamaan, ettei hänen onnistu päästä irti entisyydestään. Vaikka hän koettaa parhaansa, hän on pian toivottomasti sotkeutunut yliopiston sisäisiin pikku juonitteluihin eikä hän epäkäytännöllisenä radikaalina ja idealistina osaa sopeutua. Hän ei löydä omaa paikkaansa eikä puoluettaan: hänet on tuomittu epäonnistumaan. Kun hän vihdoin lähtee kaupungista, jonka piti olla hänen uuden elämänsä tyyssija, hänellä on mukanaan hänen entisen esimiehensä vaimo, tämän kaksi adoptoitua lasta ja todellakin – uusi elämä. Mutta se on aivan toisenlainen kuin hän oli kuvitellut: Hän on murtanut kaikki moraalisäännöt, jotka hän oli itselleen asettanut. Malamud tarkastelee sankariaan katkeran huumorin valossa. Levin on sukua Chaplinille; hän on tunteellinen, herkkä, pateettinen ja vallitsevien olosuhteiden uhri. Kirjailija tekee Levinistä eräänlaisen antisankarin, jonka voima on epäonnistumisessa – epäonnistumiset näet valaisevat muiden ihmisten heikkouksia ja heidän päämääriensä mitättömyyttä. Hävitessäänkin Levin voittaa. Malamudilla on harvinainen taito hallita lukijan mielikuvitusta ja tunteita. Uusi elämä on hilpeän surumielinen kirja, jossa kirjailijan psykologinen ote ja tunneherkyys on parhaimmillaan. (Takakansiteksti)

Kirjailija

Bernard Malamud (1914 Brooklyn, New York – 1986 Manhattan, New York) oli yhdysvaltalainen kirjailija. Malamud nousi 1950-luvulta alkaen maineeseen romaaneillaan ja novellikokoelmillaan. Hän kuvaa niissä etenkin juutalaisten elämää ja epävarman ihmisen selviytymistä vaikeassa ympäristössä. Tunnetuimpien teosten joukossa ovat Dubinin elämät (1979) ja Jumalan armo (1982). Romaanista Tuomittu Malamud sai 1967 Pulitzer kirjallisuuspalkinnon.

Bernard Malamud, Wikipedia (fi)