Mitä Suomen ulko- ja sisäpolitiikassa tapahtui Mauno Koiviston presidenttikaudella, vallan huipulla ja suojassa julkisuudelta? Keskustelua herättänyt tutkimus jatkuu. Vuosina 1986-87 Neuvostoliitossa puhaltavat muutoksen tuulet jotka heijastuvat myös Suomeen – muutenkin kuin Tshernobylin ydinlaskeumana. Suomi on ajautumassa puun ja kuoren väliin suhteissaan itäiseen naapuriinsa ja Yhdysvaltoihin. Vahvan markan -politiikan siivittämä talouden syöksykierre on alkamassa. Sitä nopeuttaa idänkaupan uhkaamassa oleva romahdus, josta riiteleminen katkaisee viisikymmenvuotisen punamultayhteistyön. Sinipunahallituksen muodostamisesta tulee poliittisen kähminnän tähän mennessä ylittämätön saavutus. Mikä sai Suomen poliittisen johdon kilvoittelemaan Moskovan suosioista jopa innokkaammin kuin milloinkaan aiemmin? Miksi presidentti Koivisto myötäili niin silmiinpistävästi pääsihteeri Gorbatshovia? Miten Suomen luisuminen taloudelliseen lamaan alkoi ja keiden myötävaikutuksella? Miten murskatappion vaaleissa kokenut SDP juonittiin hallitukseen, ja mikä oli sinipunahallituksen rooli Koiviston uudelleenvalinnan valmistelussa? Professori Juhani Suomen teossarjan aiemmat osat Pysähtyneisyyden vuodet ja Epävarmuuden vuodet käsittelivät Koiviston presidenttikauden alkuvuosia 1981-1986. ”Jälleen kerran on luotu jotain, mitä kukaan tuleva tutkija ei voi sivuuttaa”, kirjoitti Aamulehti. (Takakansiteksti).

Kirjailija

Juhani Suomi (s. 1943 Helsinki) on ulkoasiainneuvos sekä historiantutkija, joka tunnetaan erityisesti tasavallan presidentti Urho Kekkosen elämäkerran kirjoittajana. Hän on koulutukseltaan valtiotieteen tohtori. Presidentti Martti Ahtisaari myönsi hänelle professorin arvonimen vuonna 1997.

Urho Kekkonen, Wikipedia (fi) 

Juhani Suomi, Wikipedia (fi)