Elämän kontrapunkti, jota pidetään Aldous Huxleyn – Uljaan uuden maailman tekijän – parhaana romaanina, on vuonna 1928 ilmestynyt älykäs yhteiskuntasatiiri Englannin yläluokan piiristä. Runsaan henkilögalleriansa ja välähdyksenomaisen kertomatapansa avulla Huxley valottaa henkilöidensä luonnetta mahdollisimman monelta eri puolelta ja ilmentää myös elämää ja ihmisten keskinäisiä suhteita yleensä. nimen ’kontrapunkti’ romaani on saanut kirjailijan toteamuksesta, että ihmiskohtalot elämässä alituiseen sivuavat toisiaan, kohtaavat milloin samansuuntaisina, milloin vastakkaisina, kietoutuvat yhteen ja eroavat jälleen. Aldous Huxleyn aihepiiri yltää taiteista, tieteistä ja filosofiasta uskontoon, politiikkana ja rakkauteen. Hän kuvaa avoimesti moraalittomuuden, tunteettomuuden ja tekopyhyyden ilmiöitä, vallanhimoa, pätemisen tarvetta ja itsetuhon viettiä, pilkkaa erikoisuuksien metsästäjiä ja harrastelijatiedemiehiä. Hänen henkilöidensä joukossa on myös kylmäpäisiä nautinnon etsijöitä, seksuaalihurjastelijoita ja ’atavistisen’ elämäntavan palvojia. Juuri koettu ensimmäinen maailmansota on jättänyt jälkensä näihin Huxleyn ihmisiin... ’Elämän kontrapunktista’ piirtyvät hilpeällä tavalla näkyviin koko iloisen 20-luvun levottomat, moni-ilmeiset kasvot. 

Kirjailija

Aldous Huxley (1894 Godalming, Englanti – 1963 Los Angeles, Yhdysvallat) oli englantilainen kirjailija. Hänet tunnetaan erityisesti dystopisesta tieteisromaanista Uljas Uusi maailma (1932). Huxley kävi koulua Etonissa ja valmistui Oxfordin yliopiston Balliol Collegesta vuonna 1916. Hän aloitti uransa kirjoittamalla runoja ja novelleja. Esikoisromaaninsa Crome Yellow’n (1921) ja toisen romaaninsa Antic Hayn (1923) myötä Huxleysta tuli tunnettu kirjailija. Hän satirisoi molemmissa teoksissa aikansa Englannin kirjallisuus- ja älymystöpiirejä. Myös seuraavat teokset Those Barren Leaves (1925) ja Elämän kontrapunkti (Point Counter Point, 1928) jatkoivat samalla linjalla. Romaanissa Uusi uljas maailma (Brave New World, 1932) näkyy Huxleyn epäluottamus 1900-luvun politiikkaa ja teknologiaa kohtaan. Myös teos Eyeless in Gaza (1936) kritisoi modenia yhteiskuntaa. Huxleyn viimeinen teos Saari (Island, 1962) on utopiakuvaus yhteiskunnasta, joka yhdistelee buddhalaisuuden ja hindulaisuuden periaatteita, liberaaleja läntisiä arvoja sekä psykologian ja lääketieteen oppeja. Huxley vietti paljon aikaa Italiassa ennen asettumistaan Kaliforniassa 1930-luvun loppupuolella. Hänen teoksensa kärsivät sensuurista muun muassa Yhdysvalloissa, Neuvostoliitossa, ja Irlannissa. Suomessakin sensuuria ilmeni teosten tietoisen kääntämättä jättämisen muodossa.

Aldous Huxley, Wikipedia (fi)