Arvi Järventaus oli näkyvimpiä hahmoja itsenäisyytemme ensimmäisten kymmenlukujen kirjallisuudessa. Hän julkaisi yli 20 teosta, joita arvostelu kiitti, valtio palkitsi ja yleisö luki ihastuneena. Järventauksen keskeisiä aiheita olivat Lappi, syntymäkaupunki Oulu, Suomen menneisyys ja veljeskansamme Unkari. Näille rakkaille alueille hänen ehtymätön mielikuvituksensa loihti täyteläistä, monivivahteista elämää. Kerronnan kudosta koristivat aina huumorin kirkkaat raidat pohjavärityksen vaihdellessa vaivattomasti lyyrillisestä romantiikasta jyhkeään realismiin. Teoksille tunnusomainen objektiivinen elämäntarkkailu vaihtui psykologisissa romaaneissa luontevasti myös intiimiksi itsetilitykseksi. (Ote takakansitekstistä)  Olaus Mathiae Sirma, syntyisin Kemin Lapista, oli syntyperäinen lappalainen. Hän tuli ylioppilaaksi Upsalassa v. 1672, vihittiin papiksi siellä ja määrättiin Enontekiön lapinseurakunnan ensimmäiseksi kappalaiseksi. Tässä virassa hän oli vv. 1675-1719, jona viimeksivaimittuna hän kuoli. (Tekijä alkulauseessa)

Kirjailija

Arvi Järventaus (vuoteen 1903 Ockenström, 1883 Oulu – 1939 Hartola) oli suomalainen kirjailija ja pappi. Järventaus oli Suomen itsenäisyyden alkuajan huomattavimpia kertomakirjailijoita, mitä osoittaa myös, että hänelle myönnettiin Valtion kirjallisuuspalkinto vuosina 1919, 1920, 1928, 1930 ja 1932. Suurin osa hänen kirjallisesta tuotannostaan liittyy Lappiin. Lisäksi hänet muistetaan historiallisista romaaneistaan, erityisesti Suomen sodasta kertovasta neliosaisesta romaanista Rummut. Viimeisten teostensa aiheet Järventaus sai Unkarista, jonne hän teki useita matkoja 1930-luvulla. Järventaus sai unkarilaisen Debrecenin yliopiston kunniatohtorin arvon 1938. Hänen tuotantoaan on käännetty unkarin lisäksi ainakin ruotsiksi, viroksi ja saksaksi.

Arvi Järventaus, Wikipedia (fi)

Olaus Sirma, Wikipedia (fi)