Kun Fru Catharina Boije och hennes döttrar ensimmäisen kerran suomennettiin, totesi kääntäjä esipuheessaan: ”Rivien välistä saatamme lukea Juhana Ludviikki Runeberg’in sielua.” Parempaa kiitosta hän ei kirjalle löytänyt. Tällä toisella kerralla, lähes sata vuotta myöhemmin, Fredrika ei enää tarvitse runoilijapuolisonsa suositusta. Olikohan Runeberg edes tietoinen, että vaimolla oli tekeillä kirjallinen työ, jolle hän saattoi antautua ollessaan ”niin väsynyt ettei jaksanut edes ommella”? Rouva Katarina Boije ja hänen tyttärensä on ensimmäinen suomalainen historiallinen romaani. Sen tapahtumat ajoittuvat synkimpiin isonvihan aikoihin. Keskushenkilöinä ovat voimakastahtoinen leskirouva Katarina ja hänen kaksi tytärtään Cecilia ja Margareta. Voimakkaina persoonallisuuksina esiintyvät myös Margaretan salassa pitämä, alempisäätyinen puoliso Maunu Malm, innokas suomalaisuuden kannattaja Johan Bruce sekä Cecilian tuleva aviomies Kaarle Lejonkar. Fredrika Runeberg on kirjoittanut mielenkiintoisen romaanin, josta ei puutu jännitystä, seikkailua eikä romantiikkaakaan. Mutta ennenkaikkea romaani heijastaa Fredrikan radikaaleja mielipiteitä suomalaisen Suomen puolesta, naisten itsenäistymisestä ja hänen humaania, ihmisläheistä maailmankatsomustaan. Ansiokkaan ja asiantuntevan suomennostyön on tehnyt tohtori Tyyni Tuulio. (Takakansiteksti)

Kirjailija

Fredrika Charlotta Runeberg (1807 Pietarsaari – 1879 Helsinki), o.s. Tengström, oli suomalainen ruotsinkielinen kirjailija ja Johan Ludvig Runebergin puoliso. Hän oli ensimmäisiä suomalaisia historiallisen romaanin kirjoittajia ja merkittävimpiä varhaisia naiskirjailijoita. Romaanien ohella Fredrika Runeberg saavutti suosiota lyhyillä kertomuksillaan. Kirjailijana hän jäi elinaikanaan suuresti runoilijamiehensä varjoon, mutta 1900-luvulla Fredrika Runeberg on nostettu merkittävien suomalaisten kirjailijoiden joukkoon.

Fredrika Runeberg, Wikipedia (fi)