Pentti Holapan viisi laajaa esikoisnovellia ovat rohkeata ja vaateliasta työtä. Viittä eri tietä ja ilmaisutapaa käyttäen kirjoittaja pyrkii avaamaan oman välttämättömän sanottavansa. Max on 'pienen miehen' novelli, voimattomiin unelmiinsa tukahtuneen yksilön kohtalo, Vanhuus tiivis sarja eleettömiä havaintoja isän ja pojan teiden erotessa. Peikkokuninkaat - niminovelli ja tekijän voimakoe -  on laajaa eepillistä otetta enteilevä työ, jossa yksilön ristiriita ulkoa ja sisältä työntyvän puolinaisuuden painostuksessa ratkeaa väkivaltaisina ja jyrkkinä tapahtumina. N:o 415 on vangin tarina, miehen, joka kokee olosuhteiden ahtaan painostuksen mielettömänä, johdonmukaisena painajaisena. Kita novellissa on vaativia keinoja käyttäen ilmaistu kapinoivan ja herkän ihmisen yksinäisyys, johon turtuva ympäristö, tahtoenkaan ei löydä tietä. (Takakansiteksti)

Tämä 1. painoksen teos on signeerattu!

Kirjailija

Pentti (1927 Ylikiiminki – 2017 Helsinki) oli suomalainen kirjailija ja runoilija, joka palkittiin vuonna 1998 Finlandia-palkinnolla. Hän toimi 1972 kulttuuriministerinä Rafael Paasion toisessa hallituksessa. Kirjailijan tuotanto sisältää runokokoelmia, novelleja, esseitä ja romaaneja. Omien teosten lisäksi Holapan tuotanto käsitti suomennoksia ranskan- ja englanninkielisestä kirjallisuudesta, kuten Claude Simonin romaanin Flanderin tie ja samuel Beckettin näytelmiä.

Pentti Holappa, Wikipedia (fi)