Taitavan kertojan ilmeikäs ja huumorin sävyttämä ajankuvaus ensimmäistä maailmansotaa edeltävistä vuosista 1912-1913. Tapaamme jälleen Tampereen Himmun; tuo rakastettava pikku nainen oli päähenkilönä Pennasen kiitetyssä romaanitrilogiassa Himmun rakkaudet, Koreuden tähden ja Ruusuköynnös. Huugo Ja Hilma Pätönen olivat lapsineen joutuneen muuttamaan Santalahteen, Näsijärven rannalla sijaitsevalle tehdasalueelle. Sinne heidät oli houkutellut Huugon uusi työnantaja, tehtailija Artur Kaakkuri lupaamalla hyvät huoneet kauniilta paikalta. Pätösten elämä ei kuitenkaan muodostu rauhalliseksi, sillä Kaakkurin liikemiehen ura kääntyy alamäkeen ja päätyy raastupaan. Monet muutkin levottoman ajan oireet alkavat tuntua Santalahdessa. Sylvia Kaakkuri uskoo, että paikkakunnalla vaikuttaa ilkeämielinen henkiolento ja hän etsiskelee salaopeista tukea sitä vastaan. Hilma ottaa rouva Kaakkurin ajatukset aivan liian vakavalta kannalta, ja mikä pahinta, Huugo erehtyy vierailemaan leskirouva Amalian viihtyisässä sala-anniskelussa ja tapaa tulisilmäisen nuoren Maijan. Tämäkin onnettomuus saattaa olla Santalahden henkiolennon vaikutusta, mutta Sylvialla on siihen toisenlainen selitys.  (Takakansiteksti)

Eila Pennasen Tampere-sarjan 4. osa (jatkoa Tampere-trilogiaan).

Kirjailija

Eila Pennanen (1916, Tampere – 1994, Tampere) oli suomalainen kirjailija, kriitikko, esseisti ja suomentaja. Pennasta on luonnehdittu kirjailijana keskiluokan kuvaajaksi ja 1960-luvulla kasvava kiinnostus yhteiskunnallisiin asioihin heijastui myös hänen teoksistaan. Monet kriitikot ovat nimenneet Pennasen päätyöksi Tampere-trilogian, johon kuuluvat teokset Himmun rakkaudet (1971), Koreuden tähden (1972) ja Ruusuköynnös (1973). Hän pääsi ylioppilaaksi 1936, valmistui filosofian kandidaatiksi Helsingin yliopistosta 1940, ja suoritti kirjastotutkinnon 1947.  Pennanen osallistui talvi- ja jatkosodan aikana työpalveluun Karjalassa. Sieltä palattuaan hän kirjoitti esikoisteoksensa, ylioppilasromaanin Ennen sotaa oli nuoruus. 1950-luvulla romanttiset kirjat saivat jatkokseen historiallisen suurromaanin Pyhä Birgitta, joka kertoo ruotsalaisen 1300-luvulla eläneen pyhimyksen pyhän Birgitan elämäntarinan. 1960-luvulla Pennanen tutustui vasemmistolaisiin aatteisiin. Pennanen oli tuottelias romaanikirjailija ja novellisti sekä maineikas suomentaja. Hän kirjoitti myös näytelmiä, radiokuunnelmia, esseitä ja nuortenkirjoja. Hän oli arvostettu kulttuurivaikuttaja, hän opetti 1960- ja 1970-luvuilla Helsingin yliopistossa. Kirjailijantyönsä ohella hän toimi 1940- ja 1950-luvulla arkistonhoitajana, WSOY:n kirjastonhoitajana, mainostoimittajana sekä kulttuurilehti Parnasson toimitussihteerinä.

Eila Pennanen, Wikipedia (fi)

Eila Pennanen, Helsingin yliopiston 375 humanistia sivustolla 24.4.2015