Riemukkaaseen menestykseen yltäneessä romaanissaan Himmun rakkaudet Eila Pennanen loi hellää ja hersyvää ajankuvaa vuosisadan vaihteen Tampereelta. Koreuden tähden jatkaa kuvausta ajanjaksolta 1904-1906. Miten elämä kohtelee Himmua ja tämän aikalaisia? Kuinka käy Himmun ja Huugon rakkauden avioliiton arkipäivässä? Romaanin kiintoisaksi henkilöksi nousee värikäs ja mielipiteiltään erikoislaatuinen Aino Pätönen, Huugon intomielinen sisar, joka ajautuu taiteilijapiireihin ja rakastuu intohimoisesti. Ainosta ja hänen kauneudenpalvonnastaan syntyy pennasmaisen herkullinen kuva. Työläispiireihin säilyy näkökulma Kalle-Jussin myötä, joka nyt tutustuu uudenlaiseen sosialismiin sosialistipatriootti Mäkelinin välityksellä. Romaani huipentuu historialliseen tapahtumaan, suurlakon aikaan Tampereella, missä tämä valtava ajan hengen ilmaus oli sopuisa, innostava, kaikkia kansalaispiirejä yhdistävä liike. Himmun nuoren rouvan päivät, lukaalit, shenkit ja promenaadit ovat herttaista arkirealismia vuosisadan alkupuolelta, erehtymättömän tuntuisesti tavattua. Mutta vasta tämän päivän taustaa vasten romaanista kohoaa kaikissa vivahteissaan säkenöivä ajankuva, melko ironinen tulkinta naisen osasta. (Takakansiteksti)

Eila Pennasen Tampere-trilogian toinen osa. Ajankuvaa ja arkirealismia 1900-luvun alun Tampereelta.

Kirjailija

Eila Pennanen (1916, Tampere – 1994, Tampere) oli suomalainen kirjailija, kriitikko, esseisti ja suomentaja. Pennasta on luonnehdittu kirjailijana keskiluokan kuvaajaksi ja 1960-luvulla kasvava kiinnostus yhteiskunnallisiin asioihin heijastui myös hänen teoksistaan. Monet kriitikot ovat nimenneet Pennasen päätyöksi Tampere-trilogian, johon kuuluvat teokset Himmun rakkaudet (1971), Koreuden tähden (1972) ja Ruusuköynnös (1973). Hän pääsi ylioppilaaksi 1936, valmistui filosofian kandidaatiksi Helsingin yliopistosta 1940, ja suoritti kirjastotutkinnon 1947.  Pennanen osallistui talvi- ja jatkosodan aikana työpalveluun Karjalassa. Sieltä palattuaan hän kirjoitti esikoisteoksensa, ylioppilasromaanin Ennen sotaa oli nuoruus. 1950-luvulla romanttiset kirjat saivat jatkokseen historiallisen suurromaanin Pyhä Birgitta, joka kertoo ruotsalaisen 1300-luvulla eläneen pyhimyksen pyhän Birgitan elämäntarinan. 1960-luvulla Pennanen tutustui vasemmistolaisiin aatteisiin. Pennanen oli tuottelias romaanikirjailija ja novellisti sekä maineikas suomentaja. Hän kirjoitti myös näytelmiä, radiokuunnelmia, esseitä ja nuortenkirjoja. Hän oli arvostettu kulttuurivaikuttaja, hän opetti 1960- ja 1970-luvuilla Helsingin yliopistossa. Kirjailijantyönsä ohella hän toimi 1940- ja 1950-luvulla arkistonhoitajana, WSOY:n kirjastonhoitajana, mainostoimittajana sekä kulttuurilehti Parnasson toimitussihteerinä.

Eila Pennanen, Wikipedia (fi)

Eila Pennanen, Helsingin yliopiston 375 humanistia sivustolla 24.4.2015