Anja Aheinen on nuori, hauskannäköinen, elinvoimainen ja älykäs ihminen. Mutta. Hän ajelehti päämäärättä päivästä toiseen, työpaikasta toiseen, ihmissuhteesta toiseen. Anjalla on avioton lapsi juopottelevan maisterin kanssa. Poika on ollut maalla hoitokodissa, nyt hänet on tuotu Helsinkiin. Anja haaveilee pojan ottamisesta itselleen, mutta kauhistuu samalla velvollisuuksia, joita pojasta aiheutuisi: pitäisi olla asunto, rahaa, rakkautta, kärsivällisyyttä. Auvuton nainen Anja Aheinen ei kuitenkaan ole. Hän pitää pintansa vaihtelevissa koettelemuksissaan ja hänen kykynsä sopeutua on loppumaton. Mutta kuvaa kaupunkilaiselämää tarkasti ja vivahteikkaasti, se on harvoja todella kaupunkilaisia romaaneja Suomen kirjallisuudessa. Eila Pennanen kuvailee Anjan häilyvää luonnetta ja hänen sotkuisten ihmissuhteittensa kudelmaa terävän oivaltavasti, myötätuntoisesti ja eloisan monivivahteisesti. (Takakansiteksti)

Kirjailija

Eila Pennanen (1916, Tampere – 1994, Tampere) oli suomalainen kirjailija, kriitikko, esseisti ja suomentaja. Pennasta on luonnehdittu kirjailijana keskiluokan kuvaajaksi ja 1960-luvulla kasvava kiinnostus yhteiskunnallisiin asioihin heijastui myös hänen teoksistaan. Monet kriitikot ovat nimenneet Pennasen päätyöksi Tampere-trilogian, johon kuuluvat teokset Himmun rakkaudet (1971), Koreuden tähden (1972) ja Ruusuköynnös (1973). Hän pääsi ylioppilaaksi 1936, valmistui filosofian kandidaatiksi Helsingin yliopistosta 1940, ja suoritti kirjastotutkinnon 1947.  Pennanen osallistui talvi- ja jatkosodan aikana työpalveluun Karjalassa. Sieltä palattuaan hän kirjoitti esikoisteoksensa, ylioppilasromaanin Ennen sotaa oli nuoruus. 1950-luvulla romanttiset kirjat saivat jatkokseen historiallisen suurromaanin Pyhä Birgitta, joka kertoo ruotsalaisen 1300-luvulla eläneen pyhimyksen pyhän Birgitan elämäntarinan. 1960-luvulla Pennanen tutustui vasemmistolaisiin aatteisiin. Pennanen oli tuottelias romaanikirjailija ja novellisti sekä maineikas suomentaja. Hän kirjoitti myös näytelmiä, radiokuunnelmia, esseitä ja nuortenkirjoja. Hän oli arvostettu kulttuurivaikuttaja, hän opetti 1960- ja 1970-luvuilla Helsingin yliopistossa. Kirjailijantyönsä ohella hän toimi 1940- ja 1950-luvulla arkistonhoitajana, WSOY:n kirjastonhoitajana, mainostoimittajana sekä kulttuurilehti Parnasson toimitussihteerinä.

Eila Pennanen, Wikipedia (fi)

Eila Pennanen, Helsingin yliopiston 375 humanistia sivustolla 24.4.2015