Minna Canth (1844-1897) kirjoitti laajat mestarinovellinsa Kauppa-Lopo (1889) ja Agnes (1892), kun taisteleva realismimme oli hakeutumassa kohti entistä psykologisempia painotuksia. Edellinen novelli on ulkoisesti vielä tuiman ohjelmarealismin suuntainen, ja kiivaasti hyökkäsivät aikalaisarvostelijat siinä esiintyvän ”inhorealismin” kimppuun; ”inhuuden ihantelijalle” omistettiin jopa runo. Päällimmiltään Kauppa-Lopo on kuva juopottelevasta ja monenlaisiin pikkusynteihin valmiista kaupustelijaeukosta, mutta samalla se on moraalin ja ihmisen vapauden pohtimista. Päivi Lappalainen kirjoittaa: ”Asettamalla vastakkain kaikinpuolisesti yhteiskunnan hylkiöltä vaikuttava Lopo ja kunniallinen, niin ulkoisesti ja moraaliltaankin ’puhdas’ rouva Kortman esitetään kysymys siitä, kuka lopulta on ns. hyvä ihminen. Myös Agneksen teemat liittyvät vapauden ja oikean ja väärän kysymyksiin. Siinäkin on tapahtumapaikkana vuosisadan lopun suomalainen pikkukaupunki, mutta nyt ei päähenkilön taustana ole poliisin selli vaan modernisoituva suurkaupunki, Pietari. Kuopion laulujuhlille sieltä tuleva savolaissyntyinen maailmannainen Agnes luo ympärilleen levottomuutta. Kuinka sidottu hän on kaikessa liikkuvuudessaan, onko hänen ympärillään väreilevä maailman runsaus elämän täyteyttä, mikä on naisen osa – tätä tuntuu novelli kysyvän lukijalta yhtä hellittämättä kuin Agneksen henkilö kuopiolaisilta ystäviltään. (Takakansiteksti)

Kirjailija

Minna Canth (1844 Tampere - 1897 Kuopio) oli suomalainen, lehtinainen, liikenainen ja yhteiskunnallinen vaikuttaja. Kirjailijana Canth kuului suomalaisen realismin uranuurtajiin. Hän kirjoitti näytelmiä, pienoisromaaneja ja novelleja. Hän oli ensimmäinen merkittävä suomenkielinen näytelmäkirjailija ja prosaisti Aleksis Kiven jälkeen sekä ensimmäinen suomenkielinen sanomalehtinainen.

Minna Canth, Wikipedia (fi)